Digimentorina toimiva sairaanhoitaja auttaa kollegoitaan tietotekniikkapulmissa. Se kuitenkin edellyttää, että hän saa käyttää siihen työaikaansa.
Vuodeosastolla työskentelevä Heli on kokenut ja osaava hoitotyön ammattilainen. Hän nauttii potilastyöstä, mutta viime aikoina työtyytyväisyyttä on alkanut painaa loputtomalta tuntuva tietotekniikan kanssa painiminen. Hän sanoo, että itsetunto on koetuksella uusien ohjelmistojen ja ohjelmamuutosten vyöryn alla, eikä työkavereiltakaan viitsisi aina olla kysymässä.
Miten työtä voisi sujuvoittaa, kun tietotekniikan käyttö aiheuttaa ongelmia, sairaanhoitaja-suunnittelija, Apotti-asiantuntija Ella Norros HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksesta?
– On aivan globaali kehityskulku, että sairaanhoitajien työhön tulee yhä enemmän digitaitoja vaativia tehtäviä. Osaamisen kohentaminen on kaikkialla keskeistä hoitotyön kehittämisessä, hän sanoo.
Norros on rakentanut HUSin Sydän- ja keuhkokeskukseen digimentorointimallin, jonka avulla yksiköissä on ryhdytty parantamaan henkilökunnan digitaitoja.
Alussa oli oivallus. Norros huomasi, että digitaidot olivat hänelle itselleen asia, jossa hän oli luontaisesti hyvä.
– Sairaanhoitajan työssäni minä olin se ihminen, joka luontevasti auttoi muitakin esimerkiksi Apotin käyttöönotossa, Norros kertoo.
Hän hakeutui opiskelemaan YAMK-tutkintoa digitaalisista terveyspalveluista ja hyvinvointiteknologiasta. Norros eteni edelleen apulaisosastonhoitajaksi, työskenteli välillä muualla robotiikan parissa, mutta palasi HUSiin suunnittelijaksi ja Apotti-asiantuntijaksi.
Esikuvaa digimentoroinnille ei oikeastaan ollut, vaan Norros lähti kehittämään mallia alusta alkaen. Hän on vetänyt digimentorointia jo noin vuoden ajan, ja ensimmäiset parhaat käytännöt alkavat hahmottua.
Avun pyytämisen kynnys madaltuu, kun asiaan on nimetty henkilö, jolta kysyä.
HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksessa digimentorointi perustuu verkostomaiseen työskentelyyn. Mukaan on ilmoittautunut ihmisiä, joita digiosaaminen ja taitojen opettaminen muillekin kiinnostaa.
– Tarvitaan asiaan nimettyjä ihmisiä, jotka vievät tietoa eteenpäin, Norros sanoo.
Digimentorit miettivät esimerkiksi, mikä olisi osaamisen minimivaatimus, joka kaikilla tulisi olla hallussa. Verkosto tarvitsee koordinaattorin, joka pitää verkostoon yhteyttä ja myös kannustaa osallistujia luottamaan taitoihinsa mentoreina.
– Meillä on kerran kuukaudessa digimentoreiden tapaaminen, joka on noin tunnin mittainen. Siinä käsitellään ohjelmistoja ja pohditaan erilaisia haasteita, joita eri yksiköissä on, niiden yhtenäisyyksiä ja eroavaisuuksia, Norros kertoo.
Digimentorit helpottavat arkea auttamalla kollegoja tietotekniikan pulmatilanteissa ja neuvovat, mihin ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa. Avun pyytämisen kynnys madaltuu, kun asiaan on nimetty henkilö, jolta kysyä.
Digimentoroinnin onnistuminen edellyttää paitsi mentorin omaa kiinnostusta asiaan, myös johdon tukea toiminnalle. Digimentori tarvitsee aikaa muiden ohjaamiseen. Norros vinkkaa, että digitaidoissa lahjakasta kollegaa tai alaista kannattaa tukea ja tsempata kehittämään edelleen taitojaan. Se parantaa lopulta kaikkien osaamista.
Teksti Mari Schildt
Kuva Shutterstock
Sairaanhoitaja Ella Norros työskentelee suunnittelijana ja Apotti-asiantuntijana HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksessa.
Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 5/2025. Lue digilehteä jäsen- tai tilausnumerollasi.
Tutustu tarkemmin Sairaanhoitaja-lehteen. Lue verkkosivuilla aiemmin julkaistuja Sairaanhoitaja-lehden avoimia juttuja.
