Seuraamme blogisarjassa kliinisten erikoistumiskoulutuspilottien suunnittelua ja etenemistä. Ensimmäisenä koulutuspilotteina ovat Gerontologisen hoitotyön erikoistumiskoulutus ja Psykiatrisen ja mielenterveyshoitotyön erikoistumiskoulutus. Kirjoittajina ovat Sanna Kukkonen (projektiasiantuntija, Pohjois-Savon hyvinvointialue), Hanna Leino, (koulutussuunnittelija, HUS), Irmeli Matilainen (lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu) ja Minna Launonen (lehtori, Laurea ammattikorkeakoulu).
Gerontologisen hoitotyön erikoistumiskoulutus -hankkeen toimijat osallistuivat Kuopiossa järjestettyyn Gerontologia 2026 -kongressiin, jonka teemana oli Sukupolvien ketjussa. Tapahtuma kokosi yhteen tutkijoita, opettajia ja sote-alan ammattilaisia pohtimaan väestön ikääntymisen vaikutuksia tutkimukseen, koulutukseen ja palveluiden kehittämiseen.
Kongressissa esiteltiin kaksi posteria Gerho 2025–2027-hankkeeseen ja gerontologisen hoitotyön erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen. Keskusteluissa korostuivat väestön ikääntymisen myötä kasvava osaamistarve, gerontologisen hoitotyön aseman vahvistaminen erikoisalana sekä yhtenäisten osaamismäärittelyjen merkitys hoidon laadulle ja turvallisuudelle.
Sairaanhoitajien itsearvioitua osaamista käsittelevä posteri herätti keskustelua erityisesti inhimillisen kohtaamisen, koordinaatio-osaamisen, digitaalisten valmiuksien ja resilienssin merkityksestä. Osallistujat pohtivat myös jatkuvan oppimisen tarvetta nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja koulutuksen roolia osaamisen kehittämisessä.
Lisäksi hanketoimijoilla oli esillä posteri, joka käsitteli heidän kirjoittamaansa sairaanhoitajan tutkintokoulutukseen ja alan ammattilaisille suunnattua tuoretta oppikirjaa Gerontologinen hoitotyö (Tohmola, Matilainen & Miettinen).
Kongressin keskusteluja yhdisti vahva tulevaisuussuuntautuneisuus. Tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön hoitotyön tiiviin yhteistyön nähtiin olevan keskeistä, jotta ikääntyvän väestön tarpeisiin voidaan vastata laadukkaasti ja kestävästi. Samalla korostui tutkimustiedon käytäntöön viemisen sekä ammattilaisten kehittämis- ja tutkimustyöhön osallistumisen merkitys.
Kongressi tarjosi myös arvokkaita mahdollisuuksia verkostoitumiseen, ajatusten vaihtoon ja uusien yhteistyöavausten rakentamiseen. Näiden kohtaamisten kautta vahvistui käsitys siitä, että ikääntymiseen liittyvien haasteiden ratkaiseminen edellyttää yhteistä oppimista, tutkimusta ja kehittämistä.
Psykiatrisen ja mielenterveyshoitotyön erikoistumiskoulutuksen symposiumi XIX Kansallisessa hoitotieteellinen konferenssissa Turussa
Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi Turussa tarjosi erikoistumiskoulutushankkeille esittäytymisen näköalapaikalla. Gerontologisen hoitotyön erikoistumiskoulutus (GERHO -hanke) ja Psykiatrisen ja mielenterveyshoitotyön erikoistumiskoulutus -hanke olivat mukana konferenssissa järjestämässä yhdessä Länsirannikkoyhteistyöhankkeen kanssa symposiumia, jonka teemana oli kansallisen hoitohenkilöstön uramalli. Symposium pohjautui Sosiaali-ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan antamaan suositukseen hoitohenkilöstön uramallista, jonka Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Pia Suvivuo esitteli symposiumin alussa.
Kansallinen hoitohenkilöstön uramalli kuvaa sosiaali- ja terveysalan keskeisiä kliinisiä ammatti- ja asiantuntijatehtäviä sekä tarjoaa yhteisen viitekehyksen urapolkujen kehittämiseen. Malli on laadittu joustavaksi ja sovellettavaksi erilaisiin henkilöstörakenteisiin ja ammattiryhmiin. Keskeistä uramallissa on, että tehtävien vaativuus ja taso määrittyvät työnkuvan ja tosiasiallisten työtehtävien perusteella.
Länsirannikon yhteistyöprojektissa kehitettiin monimenetelmätutkimuksena Länsirannikon hyvinvointialueiden ja korkeakoulujen kesken hyvinvointialueiden tarpeisiin joustavaa kliinisen asiantuntijuuden urapolun ja asiantuntijuuden malli. Mallissa sairaanhoitajan urakehitys rakentuu kliinisen hoitotyön ympärille siten, että potilastyö säilyy työn ytimessä samalla, kun työn vastuu kasvaa.
Erikoistumiskoulutukset puolestaan esittivät gerontologisen sekä psykiatrisen ja mielenterveyshoitotyön kompetensseja. GERHO-hankkeen osalta symposiumissa esitettiin kirjallisuuskatsauksen tuloksia gerontologisen sairaanhoitajan kompetensseista. Katsauksen tarkoituksena oli yhdessä muiden tiedonhankintamuotojen kanssa tuottaa pohja sille, mitä sairaanhoitajien gerontologinen erikoistumiskoulutus tulisi sisältää. Psykiatrisen ja mielenterveyshoitotyön erikoistumiskoulutus hankkeen osalta esitettiin Delfoi-tutkimuksen tuloksia, jonka tarkoituksena on määritellä keskeisimmät psykiatristen ja mielenterveyshoitotyön erikoissairaanhoitajien kompetenssit.
Symposiumia oli kuuntelemassa ilahduttavan suuri joukko konferenssiosallistujia ja keskustelu oli vilkasta. Erikoistumiskoulutuksille nähtiin oleva selkeä tarve – samoin kliinisen urapolun vahvistamiseen. Keskusteluissa pohdittiin myös sairaanhoitajien perustutkintokoulutuksessa saadun gerontologisen ja psykiatrisen ja mielenterveyshoitotyön tietopohjan vaihtelua eri ammattikorkeakoulujen välillä ja sitä, miten erilaiset lähtötasot tulisi huomioida erikoistumiskoulutuksen sisältöjen suunnittelussa ja osaamistavoitteiden määrittelyssä. Symposiumin osallistujien jakautuminen niin kentällä oleviin hoitotyön tekijöihin, hoitotyön johtajiin ja tutkijoihin osoitti myös, että hoitohenkilöstön urapolkujen ja koulutuksen kehittäminen kiinnostaa sekä hoitotyön tekijöitä että tutkijoita ympäri Suomea.
Symposiumin keskustelu voidaan tiivistää: yhdistämällä hyvinvointialueiden ja korkeakoulujen asiantuntemus voidaan rakentaa koulutusta ja työelämän ratkaisuja, jotka vastaavat työelämän tarpeisiin ja vahvistavat palvelujen laatua.
Sanna Kukkonen, projektiasiantuntija, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Hanna Leino, koulutussuunnittelija, HUS
Irmeli Matilainen, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Minna Launonen, lehtori, Laurea ammattikorkeakoulu
