Karsastus vaikuttaa merkittävästi potilaiden elämänlaatuun. Tuore väitöstutkimus tuotti suomenkielisen mittarin aikuisen potilaan elämänlaadun mittaamiseen.
Väitöskirjatutkija Anna Mason, mitä karsastuksella tarkoitetaan?
– Karsastus on silmien virheasento, yleensä vaakasuorassa tai pystysuorassa linjassa, ja se voi vaihdella silmien välillä. Silmä voi myös kiertyä akselinsa ympäri. Voi olla ilmikarsastusta, jolloin virheasento näkyy itselle ja muille, tai piilokarsastusta, jolloin se ei näy. Karsastus voi olla pysyvää tai ajoittaista.
Mitä haittoja karsastus aiheuttaa?
– Karsastus aiheuttaa sekä toiminnallisia että psykososiaalisia haittoja. Toiminnallisia haittoja ovat muun muassa silmien rasittuminen, kaksoiskuvat, päänsärky ja pään virheasennot. Psykososiaalisia oireita ovat esimerkiksi katsekontaktin välttäminen vuorovaikutustilanteissa, karsastuksen peittely esimerkiksi hiuksilla, sosiaalisten tilanteiden välttely ja itsetunto-ongelmat.
Miten karsastuksen psykososiaalisia haittoja voidaan mitata?
– Tutkimuksessa käännettiin ja kulttuurisesti validoitiin karsastaville aikuisille suomenkielinen AS20-mittari, jolla voidaan selvittää potilaan elämänlaatua. Mittari pitää sisällään väittämiä sekä toiminnallisuudesta että psykososiaalisesta elämänlaadusta. Mittari osoittautui luotettavaksi ja käyttökelpoiseksi, kun arvioidaan karsastavan aikuisen elämänlaatua.
Miten karsastuksen hoitoa tulisi kehittää?
– Karsastuspotilaat kertovat, että hoitoon on ollut vaikea päästä, koska karsastuksen psykososiaalisia haittoja ei tunnisteta. Potilaan oireet tulisi kuitenkin huomioida kokonaisuutena, kun pohditaan esimerkiksi karsastuksen leikkaushoitoa. Vastaanotolla on tärkeää muistaa kysyä potilaalta myös psykososiaalisista haitoista.
Terveystieteiden maisteri Anna Masonin terveystieteiden väitöskirja ”Health-related quality of life in Finnish strabismic adults and recommendations for psychosocial support” tarkastettiin 14. helmikuuta Tampereen yliopistossa.
Väitösnostot
Varhaisella imetystuella on tärkeä merkitys täysimetyksen onnistumisessa.
Terveystieteiden maisteri Jaana Lojanderin hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 7. helmikuuta Turun yliopistossa.
Lisätietoa hoitotyöntekijöiden puutteellisesta ammatillisesta toiminnasta.
Terveystieteiden maisteri Oili Papinahon hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 28. maaliskuuta Turun yliopistossa.
Potilaan kivun kirjaaminen on hoitotyössä sattumanvaraista.
Terveystieteiden maisteri Salla Grommin hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 2. toukokuuta Itä-Suomen yliopistossa.
Teksti Mari Schildt
Kuva Leena Koskela
Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 4/2025. Lue digilehteä jäsen- tai tilausnumerollasi.
Tutustu tarkemmin Sairaanhoitaja-lehteen. Lue verkkosivuilla aiemmin julkaistuja Sairaanhoitaja-lehden avoimia juttuja.
