Seuraamme blogisarjassa kliinisten erikoistumiskoulutuspilottien suunnittelua ja etenemistä. Ensimmäisenä koulutuspilotteina ovat Gerontologisen hoitotyön erikoistumiskoulutus ja Psykiatrisen ja mielenterveyshoitotyön erikoistumiskoulutus. Kirjoittajina ovat Sanna Kukkonen (projektiasiantuntija, Pohjois-Savon hyvinvointialue) ja Hanna Leino (koulutussuunnittelija, HUS).
Käynnissä olevien gerontologisen hoitotyön sekä psykiatrisen ja mieltenterveyshoitotyön erikoistumiskoulutuspilottien tavoitteena on vastata erikoisalan osaamisen lisäämiseen ja vahvistamiseen hyvinvointialueiden palveluissa ja luoda sairaanhoitajille potilaan hoitoon suuntautuva ammatillinen urakehitysmahdollisuus, joka perustuu näyttöön ja asiantuntijuuden vahvistamiseen.
Kompetensseista rakentuu laadukkaan hoidon perusta
Molemmissa hankkeissa on lähdetty liikkeelle vahvan tietopohjan tuottamisesta. Osaamisen osa-alueet eli kompetenssit muodostavat perustan turvalliselle ja vaikuttavalle hoidolle. Ne tukevat hoitohenkilöstön osaamisen yhdenmukaisuutta ja varmistavat, että potilaat saavat laadukasta hoitoa riippumatta hoitoympäristöstä.
Gerontologisen hoitotyön erikoistumiskoulutuksen pohjaksi tuotettiin kirjallisuuskatsauksella tietoa kompetensseista. Neljällä hyvinvointialueella toteutetulla kyselytutkimuksella kartoitettiin gerontologisen hoitotyön osaamisen nykytilaa sairaanhoitajien itsensä ja heidän esihenkilöidensä arvioimana. Samalla kysyttiin osaamistarpeita tulevaisuuteen, joita tarkennettiin tulevaisuustyöpajoissa. Lisäksi saamme pian opiskelijoiden tuottaman katsauksen siitä, mitä on gerontologinen osaaminen sairaanhoitajatutkinnon opetussuunnitelmissa Suomessa. Gerontologisen hoitotyön kliinisen erikoistumiskoulutuksen kompetenssien määrittämistyö on käynnistynyt ripeällä aikataululla, jotta kompetenssit saadaan vielä kertaalleen palautettua arvioitavaksi asiantuntijoille.
Psykiatrisen ja mielenterveyshoitotyön erikoisalalle määriteltiin kansallisesti yhtenäiset osaamisvaatimukset, jotka kuvaavat kliinisesti erikoistuneelta sairaanhoitajalta edellytettävät tiedot, taidot ja valmiudet. Työ koostui kolmesta vaiheesta: eurooppalaisen koulutusjärjestämisen kartoituksesta, asiantuntijaryhmien fokusryhmähaastatteluista sekä kirjallisuuskatsauksesta aiemmin tunnistetuista psykiatrisen hoitotyön kompetensseista. Työtä täydennettiin vielä vertaamalla Iso-Britannian National Health Service -mallin psykoterapeuttista kompetenssikehikkoa. Näiden aineistojen pohjalta muodostetut kompetenssit vahvistettiin kansallisella Delfoi-menettelyllä, johon osallistuivat hyvinvointialueiden hoitotyön johto, asiantuntijat, kokemusasiantuntijat ja korkeakoulut. Kompetenssit toimivat koulutuksen osaamistavoitteiden ja opetussuunnitelman perustana.
Koulutuskokonaisuuksia kehitetään rinnakkain
Yhteiskehittämistä on tehty yhteisten ydinkompetenssien osalta, jotka määriteltiin vuonna 2021 Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman hoitotyön jaoston toimesta. Yhteiset ydinkompetenssit kuvaavat erikoistuneiden sairaanhoitajien tehtävissä vaadittavaa yleistä ammatillista osaamisperustaa. Nyt kompetensseja päivitetään hankkeiden yhteisessä työssä ja tarkastellaan, miten ne jäsentyvät osaksi erikoistumiskoulutuksia.
Yhteinen tavoite: yhtenäinen ja työelämälähtöinen koulutusmalli
Työelämälähtöisyyden varmistaminen edellyttää huolellista pohjatyön tekemistä osaamistarpeiden tunnistamiseksi ja siten koulutuksen sisältöjen suuntaamiseksi tarvepohjaisesti. Hankkeissa mukana olevat hyvinvointialueet ovat näin avainasemassa tiedon tuottajina ja arvioitsijoina.
Seuraamme blogissa tarkemmin sitä, miten osaamistavoitteet muuttuvat konkreettisiksi koulutuskokonaisuuksiksi ja millaisia ratkaisuja yhteistyö tuo mukanaan. Työ jatkuu tiiviinä ja tavoitteellisena läpi kevään.
Sanna Kukkonen, projektiasiantuntija, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Hanna Leino, Hanna Leino, koulutussuunnittelija, HUS
