Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata lähiesihenkilöiden kokemuksia työn kognitiivisesta kuormituksesta ja sen hallinnasta ikäihmisten palveluissa.
Tiivistelmän tekijät
Milla Hopeakivi, TtM, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, mhopeakivi@gmail.com
Satu Rantamaa, TtM, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, satu.rantamaa@gmail.com
Pirjo Kaakinen, dosentti, yliopistonlehtori, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, pirjo.kaakinen@oulu.fi
Kaisa-Mari Saarela, TtM, väitöskirjatutkija, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, kaisa.saarela@sotemuotoilu.fi
Mira Rajala, TtM, väitöskirjatutkija, yliopisto-opettaja, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, mira.rajala@oulu.fi
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus: Kuvata lähiesihenkilöiden kokemuksia työn kognitiivisesta kuormituksesta ja sen hallinnasta ikäihmisten palveluissa.
Aineisto ja menetelmät: Laadullinen aineisto kerättiin ikäihmisten palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen, laitoshoidon ja kotihoidon lähiesihenkilöiltä (n=17) avointen kysymysten Webropol -kyselylomakkeella helmi-maaliskuussa 2023. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulokset: Lähiesihenkilöiden kokemukset kognitiivisen kuormituksen määrästä ja hallinnasta vaihtelivat, mutta useat kokivat sen olevan lähes jatkuvaa. Kognitiiviselle kuormitukselle tunnistettiin useita taustatekijöitä. Lähiesihenkilöiden kokemusten perusteella kognitiivinen kuormitus saattaa heikentää työhyvinvointia ja -kykyä. He nimesivät myös keinoja ja mahdollisuuksia, joilla työnantaja voisi vähentää kognitiivista kuormitusta.
Päätelmät: Lähiesihenkilön työ on kognitiivisesti kuormittavaa ikäihmisten palveluissa. Lähiesihenkilötyön vetovoimaisuuden lisäämiseksi on tärkeää tunnistaa kognitiivisen kuormituksen aiheuttamat haitat ja kiinnittää huomiota niiden ennaltaehkäisyyn. Lähiesihenkilötyötä tekevät tarvitsevat tukea hallitakseen kognitiivista kuormitusta. Tarvitaan lisää tutkimusta siitä, miten lähiesihenkilöiden kognitiivista kuormitusta vähentäviä menetelmiä voitaisiin paremmin hyödyntää ikäihmisten palveluissa.
Asiasanat: ikäihmisten palvelut, kognitiivinen kuormitus, lähiesihenkilö
Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään?
• Tietotyön määrän voimakas kasvu on lisännyt työn kognitiivista kuormitusta.
• Kognitiivisen kuormituksen kielteiset vaikutukset työkykyyn ja -hyvinvointiin on tunnistettu laajalti.
• Hoitotyön ja hallintotyön tiedetään olevan kognitiivisesti kuormittavaa.
Mitä uutta tietoa tutkimus tuottaa?
• Lähiesihenkilöiden työ ikäihmisten palveluissa on kognitiivisesti kuormittavaa.
• Lähiesihenkilöt tarvitsevat työnantajan tukea hallitakseen kognitiivista kuormitusta ikäihmisten palveluissa.
• Pitkä kokemus lähiesihenkilötyöstä saattaa vähentää kokemusta kognitiivisesta kuormituksesta.
Miten tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön käytännön, koulutuksen, johtamisen ja/tai tutkimuksen kehittämisessä?
• Kognitiivisen kuormituksen hallintaa voidaan edistää työn etukäteissuunnittelulla, kuten muun muassa kiinnittämällä huomiota resursseihin,
ajankäyttöön, suunnitelmallisuuteen sekä kohtuulliseen työmäärään.
• Lähiesihenkilön työ ikäihmisten palveluissa on kognitiivisesti kuormittavaa, ja sen hallitsemiseksi he tarvitsevat tukea keski- ja ylemmältä johdolta.
• Lähiesihenkilöiden kognitiivisen kuormituksen hallintaan on olemassa menetelmiä, kuten kognitiivinen ergonomia, jonka avulla työympäristöä ja työskentelytapoja kehittämällä on mahdollista vähentää kognitiivista kuormitusta ja lisätä hyvinvointia.
Julkaisemme käytännön hoitotyötä palvelevaa Tutkiva hoitotyö -tiedelehteä, jotta sinä pysyisit helpolla tavalla kärryillä uusimmista tutkimuksista. Lehti on vain jäsenille. Liity jäseneksi tästä.
