Siirry sisältöön
Liity jäseneksi

Lyöjä jää pimentoon

Salla Kivelä tutki väitöskirjassaan perheväkivallan kirjaamista.

Perheväkivallan kirjaaminen on puutteellista, osoittaa tuore väitöstutkimus. Tämä aiheuttaa tilastojen vääristymistä ja vaikeuttaa ongelman laajuuden hahmottamista.

Väitöstutkija Salla Kivelä, mistä perheväkivallan tunnistaa?

–  Yleisimmät vammatyypit ovat pään ja kasvojen alueen ruhjeet ja mustelmat. Myös muualla kehossa voi olla ruhjeita ja kipua. Väkivaltaan liittyy usein tavalla tai toisella alkoholi. Epäilyn pitäisi herätä, jos potilaan kertomus on epämääräinen tai ristiriitainen, tai hän ei lainkaan haluaisi sanoa, mistä vammat ovat tulleet. Perheväkivallan mahdollisuudesta kannattaa kysyä suoraan, koska se on useimmiten uhrienkin toive. Lisäksi on hyvä muistaa, että fyysinen väkivalta on vain yksi perheväkivallan muodoista.

Miten kuvaisit kirjauksia perheväkivallasta?

–  Kirjaamisessa on paljon ristiriitaisuuksia ja puutteita, joiden takia ilmiö ei tule kunnolla näkyviin. Potilasasiakirjoissa voidaan esimerkiksi mainita, että potilaalle on tehty väkivaltaa, mutta tieto tekijästä puuttuu tai tekijästä on eri tietoja. Lisädiagnoosien avulla voidaan määrittää väkivallan tekijä ja tekotapa. Tämä on merkityksellistä tilastoinnin ja mahdollisten oikeuskäsittelyjen takia.

Jos lääkäri ei kirjaa lisädiagnooseja, mitä sairaanhoitaja voi tehdä?

–  On äärimmäisen tärkeää, että sairaanhoitaja kirjaa omat havaintonsa ja selville saamansa asiat, kuten väkivallan tekijän. Hoitajien kirjaukset sisältävät tärkeää tietoa, joka päätyy usein myös epikriiseihin.

Mikä yllätti sinut tutkimusta tehdessä?

–  Se, miten pitkä ja monimutkainen väkivallan kierre perheessä voi olla. Kierre voi kestää vuosia, ja tekijän ja uhrin roolitkin voivat matkan varrella vaihtua.

Terveystieteiden maisteri Salla Kivelän hoitotieteen väitöskirja The documentation of family violence in healthcare and the associations of violence on well-being tarkastettiin 31. tammikuuta Tampereen yliopistossa.

Väitösnostot

Yhteisöllinen digiopiskelu parantaa hoitotyön opiskelijoiden osaamista, vuorovaikutustaitoja ja päätöksentekokykyä.
Terveystieteiden maisteri Merja Männistön hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 21. helmikuuta Oulun yliopistossa.

Kakkostyypin diabetes heikentää elämänlaatua jo kehittyessään.
Proviisori Saku Väätäisen farmasian väitöskirja tarkastettiin 22. helmikuuta Itä-Suomen yliopistossa.

Jopa neljännes erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä johtuu lääkehaitoista.
Master of Science (farmakologia), proviisori Outi Laatikaisen kliinisen farmakologian väitöskirja tarkastettiin 6. maaliskuuta Oulun yliopistossa.

Teksti Suvi Leppiniemi

Kuva Leena Koskela

Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 4/2020. Lue koko lehti.