Suomessa on 58 sairaanhoitajaa, jotka ovat saaneet Suomen Sairaanhoitajien erityispätevyysnimikkeen. He edustavat hoitotyön ehdotonta kärkeä omalla erikoisalallaan. Tuija Halko-Liukkonen on yksi heistä. Erityispätevyyden saaneet sairaanhoitajat ovat edelläkävijöitä, jotka ovat raivanneet tietä kollegoilleen ja nostaneet oman erikoisalansa tunnettuutta. Olemme myöntäneet erityispätevyysnimikkeitä vuodesta 2008 lähtien.
”Olen Tuija Halko-Liukkonen, 58-vuotias, neurologinen asiantuntijahoitaja. Työskentelen Etelä-Karjalan keskussairaalan neurologian poliklinikalla Lappeenrannassa. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja (2007), YAMK (2014). Olen suorittanut palvelumuotoilun erikoisammattitutkinnon 2018. Viimeisimpinä opintoina suoritin sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen tutkinnon 2020.
Suomen Sairaanhoitajat myönsi minulle kliinisen hoitotyön erityispätevyysnimikkeen pitkäaikaisten terveysmuutosten hoitotyöstä neurologisessa hoitotyössä vuonna 2020.
Sairaanhoitajaksi opiskellessa olin erikoisairaanhoidon harjoittelussa Etelä-Karjalan keskussairaalan neurologian ja sisätautien vuodeosastolla A3, jonne sittemmin hakeuduin myös kesätöihin. Tein kyseisellä osastolla myös syventävän harjoitteluni ja jäin valmistuttuani töihin. Alussa työskentelin silloisella neurologian vuodeosastolla, jossa oli viisipaikkainen Stroke Unit eli akuuttien AVH-potilaiden tehovalvonta. Työskentelyäni siivittivät osaston myönteinen työilmapiiri, osaavat ja työhönsä motivoituneet kollegat sekä neurologeilta potilaskierroilla saatu oppi. Aloin aika pian valmistumisen jälkeisinä vuosina toimia sijaisena neurologian poliklinikalla, mikä osaltaan laajensi neurologian alan osaamistani erityisesti etenevien neurologisten sairauksien osalta. Kävin kaikissa mahdollisissa neurologian alan koulutuksissa, mihin vain pääsin. Neurologian akuuttivuodeosastolla kehityin seitsemässä vuodessa akuutin neurologisten sairauksien hoitotyön osaajaksi.
YAMK tutkinnon suoritin 2014 kliinisen hoitotyön suuntautumisesta ja syksyllä aloitin neurologisena asiantuntijahoitajana. Potilaat ohjautuvat vastaanotolleni AVH-potilaiden seurantajärjestelmän mukaisesti ja/tai oman yhteydenoton perusteella tai neurologin määräyksestä. Minun vastaanotolleni tulevat ja minuun ovat yhteydessä seuraavat potilasryhmät: AVH (aivoverenkiertohäiriöt), AVH:n jälkeiseen sekundaariseen epilepsiaan sairastuvat, lievät aivovammat. Itsenäisen vastaanoton pitäminen ja lääkkeenmääräämishoitajan osaamisen hyödyntäminen potilastyössä on mahdollista, koska minulla on mahdollisuus konsultoida neurologeja ja muita kollegoita. Työssäni korostuu jatkuva oppiminen ja viimeisimmän tutkitun tiedon omaksuminen.
Itsenäisen vastaanottotyön lisäksi pidän neurologisen hoitotyön ja lääkehoidon luentoja LAB-ammattikorkeakouluilla Lappeenrannassa ja Lahdessa sekä ammattikoululla. Koulutan myös omaan organisaatioon uusia neurologisia osaajia. Olen luonut yhdessä neurologian ylilääkärien, aiemmin Minna Linnan ja nyt Tero Tapiolan kanssa Neurologinen osaaja -koulutuksen, jonka on läpikäynyt jo liki 100 ammattilaista. Lisäksi tuotan oman organisaation käyttöön AVH-potilaiden sekundaaripreventio ja kliininen lääkehoito -materiaalin yhdessä kollegani Johanna Kososen kanssa. Materiaalin on neurologian ylilääkärin hyväksymä. Aivoterveyden edistämisen missiooni kuuluu tutkitun tiedon jakaminen. Saan runsaasti luennointikutsuja. Esimerkiksi yhteisöt ja järjestöt pyytävät minua puhumaan aivoterveydestä ja sen riskitekijöistä. Oma kokemukseni on, että vasta sitten olen sisäistänyt oppimani, kun voin opettaa sitä toisille.
Oman polkuni neurologiseksi asiantuntijahoitajaksi on mahdollistanut luova ja utelias mieli, esihenkilöiden tuki ja kannustus sekä mahdollisuus työskennellä molempien organisaationi neurologian ylilääkärien, Minnan ja Teron, ohjauksessa.”
Kiinnostuitko Suomen Sairaanhoitajien myöntämästä erityispätevyysnimikkeestä? Lue lisää ja hae!
