Siirry sisältöön
Sairaanhoitajapäivät Liity jäseneksi Asiointipalvelu

Opiskelija vieraasta kulttuurista on haaste ohjaajalle

Aito kiinnostus ja halu ohjata kansainvälisiä sairaanhoitajaopiskelijoita kehittää ohjaajan kulttuurisia taitoja, toteaa tuore väitöskirja. Ohjaukseen tarvitaan koko työyhteisön tuki.

Väitöstutkija Ashlee Oikarainen, miten kliinisen harjoittelun ohjaajat arvioivat tutkimuksessasi kulttuurista osaamistaan?

– He arvioivat taitonsa hyviksi etenkin, jos heillä oli asumis- tai työkokemusta ulkomailta tai heidän ohjauksessaan oli paljon vaihto-opiskelijoita. Ratkaisevan tärkeäksi osoittautui ohjaajan motivaatio ohjata kansainvälisiä opiskelijoita – jos sitä löytyi, osaaminenkin kehittyi paremmaksi.

Miten koulutus muutti ohjaajien osaamista?

– Tutkimuksessani kehitettyyn harjoittelun ohjauskoulutukseen sisältyi kulttuurinen osio. Kaikki ohjauskoulutus voi kehittää kulttuurista osaamista, mutta kehitys oli selvästi parempaa niillä, joiden koulutukseen sisältyi kulttuurinen osuus. Valitettavasti tulos ei ollut pysyvä, sillä osaaminen laski puolen vuoden kuluttua koulutuksesta. Työyhteisöt voisivatkin ottaa yhteiseksi tavoitteekseen koko työyhteisön kulttuuritaitojen ylläpitämisen ja kehittämisen.

Miksi asiaan tarvitaan koko työyhteisöä?

– Ohjaajille työyhteisön tuki on tärkeää, koska kansainvälisen opiskelijan ohjaus on yllättävän rankkaa. Erilaisten opiskelijoiden monenlaisiin taustoihin ja yksilöllisiin oppimistarpeisiin tulisi perehtyä tarkasti. Ohjattava tarvitsee työyhteisön apua sopeutumisen tukemiseen ja kielitaidon kehittymiseen. Harjoittelupaikkojen pitää olla kaikille opiskelijoille turvallisia, ja syrjintään sekä rasismiin pitää puuttua. Jos kansainväliset opiskelijat integroituvat aidosti työyhteisöön, heidät saadaan jäämään Suomeen töihin. Se on meidän kaikkien yhteinen intressi.

Terveystieteiden maisteri Ashlee Oikaraisen hoitotieteen väitöskirja Effects of an educational intervention on mentors’ competence in mentoring culturally and linguistically diverse nursing students tarkastettiin 2. kesäkuuta Oulun yliopistossa.

Väitösnostot

Dialoginen perheohjausmalli auttaa arjessa neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheitä.
Terveystieteiden maisteri Diana Cavonius-Rintahaan terveystieteiden väitöskirja tarkastettiin 17. kesäkuuta Tampereen yliopistossa.

Dialogisen johtamisen elementtien käyttöönotto lähijohtamisessa voi tukea hoitotyön johtajuutta.
Hallintotieteiden lisensiaatti, terveydenhuollon maisteri Marjo Räsäsen hallintotieteiden väitöskirja tarkastettiin 18. kesäkuuta Tampereen yliopistossa.

Pakkotoimien jälkeinen debriefing on alikäytetty keino ennaltaehkäistä rajoittavia toimenpiteitä psykiatrisissa sairaaloissa.
Terveystieteiden maisteri Jaana Asikaisen hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 26. elokuuta Itä-Suomen yliopistossa.

Teksti Suvi Leppiniemi

Kuva Sanna Krook

Kirjoitus on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 7/2022. Lue koko lehti.

sulje
Lue lisää ja liity!