Siirry sisältöön
Sairaanhoitajapäivät Liity jäseneksi Asiointipalvelu

Puhelintyö helpottaa ruuhkia ja säästää rahaa

Sairaanhoitajan puhelimitse tekemä hoidon tarpeen arvio ensihoidon kiireettömille potilaille oli kustannustehokasta, tuore väitöskirja toteaa. Potilaatkin kiittivät.

Väitöstutkija Petri Roivainen, miten tutkimuksesi toteutettiin?

– Kahden kuukauden ajan Kainuun alueen ensihoidon kiireettömät tehtävät ohjattiin 116117-puhelinpalvelulle. Siellä sairaanhoitaja teki heille viimeistään tunnin sisällä hoidon tarpeen arvion. Analysoitavaksi päätyi 700 tällaista tehtävää.

Miten potilaiden hoito järjestyi?

– Puhelinneuvonta riitti lähes viidennekselle, ja osan potilaista puhelinpalvelu ohjasi muualle, esimerkiksi kiireettömälle lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle. Ensihoidolle palasi noin 440 tehtävää, mutta kuljetusta jatkohoitoon tarvitsi vain 250 potilasta. Loput ensihoidon kohtaamista potilaista hoidettiin kohteessa tai ohjattiin muiden terveyspalveluiden piiriin.

Miten potilaat suhtautuivat kokeiluun?

– Suurin osa oli tyytyväisiä. Tyytyväisimpiä olivat ne, jotka olivat epävarmoja tilansa vakavuudesta, eivätkä pitäneet ensihoidon palvelua itselleen välttämättömänä.

Mitä hyötyjä kokeilusta saatiin?

– Puhelimitse hoidon tarpeen arvioon kului keskimäärin noin 12 minuuttia, kun ensihoidolta siinä kesti matkoineen ja paikan päällä yli puolitoista tuntia. Arvioin, että puhelimitse hoidon tarpeen arvio maksoi noin seitsemän euroa, kun ensihoidon käynti maksoi yli 170 euroa. Oikein toteutettuna puhelimitse tehty hoidon tarpeen arvio tuokin merkittäviä säästöjä, resursseja säästyy hätätilapotilaille ja ensihoidon sekä päivystyksen potilasmäärä vähenee. Toivon, että hyvinvointialueilla hyödynnetään potilaan parhaaksi tutkimukseni tietoja siitä, miten ensihoidon, päivystyksen, 116117:n ja hätäkeskuksen palveluita kannattaa yhdistää.

Terveystieteiden maisteri Petri Roivaisen hoitotieteen väitöskirja Kiireettömien ensihoitotehtävien hoidon tarpeen arviointi puhelinsairaanhoitajan toteuttamana tarkastettiin 20. toukokuuta Oulun yliopistossa.

Väitösnostot

Moniammatillinen koulutus on hyödyksi diabeteksen hoidon opiskelussa.
Terveystieteiden maisteri Sanna Kankaan monitieteinen väitöskirja tarkastettiin Tampereen yliopistossa 27. toukokuuta.

Maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjaamiseen tarvitaan aikaa, osaamista ja uusia toimintatapoja.
Terveystieteiden maisteri Ashlee Oikaraisen hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 2. kesäkuuta Oulun yliopistossa.

Kuormittavat elämäntapahtumat lisäävät riskiä sairastua astmaan.
Terveystieteiden maisteri Raija Lietzénin kansanterveystieteen väitöskirja tarkastettiin 3. kesäkuuta Turun yliopistossa.

Teksti Suvi Leppiniemi

Kuva Sanna Krook

Kirjoitus on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 6/2022. Lue koko lehti.