Siirry sisältöön
Liity jäseneksi

Raha on ratkaisu

Sairaanhoitaja-lehden Puheenaihe-jutussa puhutaan palkoista. Niistä pitääkin puhua, sillä paheneva sairaanhoitajapula ei ratkea, ellei tehtäväkohtaisiin palkkoihin saada riittävää korotusta. Kaikkien aikojen sijaispulaa on yritetty paikata maksamalla kertakorvauksia työvuoromuutoksista ja hälytystöistä sekä loma-ajankohdan vaihtamisesta, mutta nämä keinot eivät kanna pitkälle, sillä jatkuvasti venymään joutuva henkilöstö uupuu.

Sijaisia on etsitty myös rekrytointi­firmojen kautta. Normaalia kovemmilla palkoilla ja rekrytointipalkkioilla sijaisia on saatukin, mutta ymmärrettävästi tämä aiheuttaa pahaa verta vakituisessa henkilöstössä, joka viime kädessä kantaa kokonaisvastuun työyksikön pyörittämisestä ja perehdyttämisestä. Tämäkään konsti ei siis pi­­demmän päälle ole kestävällä pohjalla.

Sairaanhoitajilta tulevan palautteen perusteella alalla ollaan valmiita pysymään ja alalle palamaan, jos palkka vastaa työn vaativuutta. Pulaa ei itse asiassa ole siis sairaanhoitajista – vaan sairaanhoitajista, jotka ovat valmiita työskentelemään nykyisillä palkoilla.

Sairaanhoitajien palkkoja pitää nyt priorisoida, sillä kyse ei ole vain yhden ammattikunnan palkoista vaan terveydenhuoltomme toimivuudesta: siitä, saavatko kansalaiset jatkossa hoitoa. Sairaanhoitajat ovat terveydenhuollon suurin ammattiryhmä. Se, että kaikkien ammattiryhmien palkkoja ei ole varaa nostaa kerralla, ei voi olla syy ­olla tekemättä yhtään mitään.

Pengar är lösningen

I tidningen Sairaanhoitaja-Sjukskötaren talas det i spalten Puheenaihe (Samtalsämne) om löner. Om dem ska man ju tala då den allt värre sjukskötarbristen inte får sin lösning om inte uppgiftsrelaterade löner får tillräckliga höjningar. Alla tiders vikariebrist har man försökt lappa genom att betala engångsersättningar för ändrade arbets­skift och utryckningsarbete samt för byte av semestertidpunkt, men de här metoderna bär inte långt då personalen som jämt fått tänja sig blir utmattad.

Vikarier har också sökts genom rekryteringsfirmor. Med hårdare löner än normalt och rekryteringsarvoden har man också fått sådana, men förstå­eligt nog har detta väckt ont blod i den ordinarie personalen som i sista hand bär helhetsansvaret för att hålla arbetsenheten rullande och introduktionen. Alltså står inte heller den kons­ten i längden på fast grund.

Enligt responsen från sjukskötare är man beredd att stanna i och återvända till branschen om lönen motsvarar arbetets svårighetsgrad. Det är i själva verket inte brist på sjukskötare, utan på sjukskötare som är beredda att arbeta med nuvarande löner.

Sjukskötarnas löner måste nu prioriteras, för frågan är inte bara om en yrkesgrupps löner utan om vår hälso- och sjukvårds funktionsduglighet: om det huruvida våra medborgare får vård i fortsättningen. Sjukskötarna är hälso- och sjukvårdens största yrkesgrupp. Det att man inte har råd att höja alla yrkesgruppers löner på en gång kan inte vara orsak till att inte göra något alls.

Kirjoitus on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 8/2021. Lue koko lehti.

Nina Hahtela

Puheenjohtaja