Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 16.6.2026 päätökset seuraavista erikoistumispilottihankkeista ja niihin osallistuvista toimijoista:
- Kansansairauksien hoitotyön erikoistumiskoulutusta hallinnoi Pohjois-Karjalan hyvinvointialue yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattikorkeakoulun kanssa. Mukana ovat myös Kainuun, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueet sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
- Intraoperatiivisen hoitotyön erikoistumiskoulutusta hallinnoi Pirkanmaan hyvinvointialue yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Pilotoijina toimivat Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet.
Olemme pohtineet erityisesti viimeisen vuoden aikana erikoistumiskoulutuksen merkitystä intraoperatiiviselle erikoisalalle sekä terveydenhuollollemme ja maamme huoltovarmuudelle yhdessä Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry:n puheenjohtajan Outi Huhtalan ja hallituksen jäsenten Yunsuk Jeonin ja Päivi Holmbergin sekä Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry:n puheenjohtajan Anu Vatusen ja hallituksen jäsenen Petra Nissisen ym. kanssa.
Suomessa keskustellaan jatkuvasti terveydenhuollon resursseista: leikkausjonoista, henkilöstöpulasta, kustannuksista ja etenkin kustannussäästöistä. Leikkaustoiminta on yksi terveydenhuollon keskeisimmistä, vaativimmista ja kalleimmista toiminnoista. Se on myös Suomen huoltovarmuuden kannalta keskeisimpiä terveydenhuollon toimintoja.
–Monilla muilla aloilla tämä olisi itsestään selvä kysymys. Vientialoilla ymmärretään, että vaativa ja teknisesti monimutkainen työ edellyttää syvää osaamista. Kun teknologia kehittyy ja työ muuttuu, koulutusta lisätään ja osaamista kehitetään systemaattisesti. Monimutkainen työ ei voi nojautua pelkkään kokemukseen, painottaa Petra Nissinen
Leikkaus- ja anestesiahoitajat vastaavat muun muassa potilaan elintoimintojen ylläpidosta, anestesian toteutuksesta, steriilistä työskentelystä ja monimutkaisesta teknologiasta. Potilaan turvallisuus perustuu täysin tiimin osaamiseen. Päivi Holmberg toteaa, että kaikki tämä erityisosaaminen nojautuu tällä hetkellä pitkälti työpaikkojen perehdytykseen ja sairaanhoitajan omaan kokemukseen. Päivi tietää ihan käytännöstä, että perehdytysaika on merkittävästi lyhyempi niillä, jotka ovat käyneet erikoisalan syventäviä opintoja.
Sairaanhoitajan peruskoulutus ei tarjoa syvää erityiskoulutusta, jota leikkaus- ja anestesiahoitajien työssä tarvitaan. Outi Huhtala korostaa, että leikkaus- ja anestesiahoitajien asiantuntemus on erilaista, vaikka molempien työ tapahtuu leikkaussalissa. Siksi heille tarvitaan omat, selkeästi määritellyt erikoistumisalat ja valtion rahoittamat erikoistumiskoulutukset koulutussuunnittelupilotin jälkeen.
– Kirurgit ja anestesialääkäritkään eivät kouluttaudu keskenään samalla tavalla vain siksi, että toimivat yhdessä, muistuttaa Anu Vatunen.
Sairaanhoitajien erikoisosaamisen riittävyyttä ei koordinoi eikä seuraa kukaan. Kuitenkin esimerkiksi pandemia-aikaisissa poikkeusoloissa juuri leikkaus-, anestesia- ja tehohoito muodostivat pullonkaulan, koska erikoisosaamista ei ollut riittävästi.
Keskustelu painottuu Yunsuk Jeonin mukaan usein resursseihin, mutta yhtä tärkeää on kysyä, millaiselle osaamiselle terveydenhuoltojärjestelmä ja erityisesti sairaanhoitajien erikoisosaaminen rakentuu. Intraoperatiivinen hoitotyö kehittyy jatkuvasti ja sairaanhoitajan työ leikkaussalissa ja myös leikkaussalin ulkopuolella muuttuu entistä vaativammaksi ja itsenäisemmäksi. Sen vuoksi sairaanhoitajat tarvitsevat ajanmukaista ja näyttöön perustuvaa erikoistumiskoulutusta sekä erikoissairaanhoitajan nimikkeen, josta tunnistaa erikoisosaamisen. Se on ennen kaikkea myös potilaan etu.
Suomen Sairaanhoitajien erityisasiantuntija Liisa Karhe haastaakin suunnitteluun lähtevät tahot ideoimaan erikoistumiskoulutuksista sellaiset, että ne hyödyttävät nyt rahoitettavien pilottien sisään mahtuvien erikoisalojen koulutuksien jatkokehittämisen omiksi erikoistumisaloiksi. Intraoperatiivinen hoitotyö sisältää kaksi erisisältöistä erikoistumisalaa ja kansansairauksien hoitotyö samoin sisältää useampia erikoisaloja, joista ainakin diabeteshoitotyö tarvitsee myös oman erikoistumiskoulutuksensa.
Olemme tyytyväisiä Suomen Sairaanhoitajissa siitä, että hoitotyön erikoisalojen koulutusta kehitetään ja toivomme jatkossa näiden erikoistumiskoulutusten saavan paikan valtion rahoittamien koulutusten joukossa, ettei sairaanhoitaja joudu itse maksamaan erikoistumiskoulutustaan, toteaa Anne Pienimaa.
Suomen Anestesiasairaanhoitajat, SASH ry ja Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat, FORNA ry ovat Suomen Sairaanhoitajien asiantuntijajaostoja.
