Professori Seikkula: Avoimen dialogin tulokset ovat merkittäviä

Torniossa kehitetty Keroputaan malli on noussut maailmankuuluksi. Mallissa hoitoa saadaan nopeasti, läheiset otetaan mukaan hoitotyöhön ja keskustelu osallistujien välillä on tasavertaista. Malliin kuuluu myös tiivis yhteistyö sairaalan ja avohoidon välillä.

Keroputaan malli on poikinut termin avoin dialogi. Professori Jaakko Seikkulan mukaan avoimen dialogin periaatteet ovat johtopäätöksiä optimaalisesta hoidosta.

-Tämä hoitomallin nimitys syntyi professori Jukka Aaltosen johtaman tutkimusprojektin tuloksena 1995. Ajatuksena oli kiteyttää optimaalisen hoidon periaatteita uudentyyppisessä hoitomallissa, jossa potilaita ei enää pääasiassa hoideta sairaalassa, vaan kriisiryhmien kotikäynneillä. Tutkimuksessa analysoitiin Kemin ja Tornion alueella psykoosin vuoksi hoitoon tulleiden potilaiden hoitoa, Seikkula kertoo.

Seikkula työskenteli 18 vuotta Keroputaan sairaalassa Torniossa ja on sen jälkeenkin tutkinut avointa dialogia vuosikaudet. Psykoosi 2019 -tapahtumassa hän kertoo, missä avoimen dialogin kanssa mennään tänä päivänä.

-Kiinnostava on Englannissa tehtävä laaja tutkimusprojekti, jonka toteuttaa yksi maailman arvostetuimmista yliopistoissa UCL. Kyseessä on laajin koskaan mihinkään psykososiaaliseen interventioon kohdistuva tutkimus. Näyttää siltä, että psykiatrian valtavirta alkaa kiinnostua eri psykoterapeuttisia menetelmiä integroivasta hoitoajatuksesta, jossa perheellä on keskeinen osuus, Seikkula sanoo.
Avointa dialogia on ryhdytty soveltamaan laajasti. Se on saanut jalansijaa sosiaalityössä ja osittain myös kouluissa. Viime aikoina myös yritysmaailma on innostunut siitä.

Tulokset puhuvat puolestaan

Luennollaan Jaakko Seikkula kertoo myös uusimmasta suomalaistutkimuksesta, jossa verrattiin 19 vuoden seurannassa Tornion seudulla psykoosin vuoksi hoitoon tulleita muualla Suomessa hoitoon tulleisiin potilaisiin.

Edelleenkin hoidon tuloksellisuuden erot ovat merkittävät useilla alueilla avoimen dialogin eduksi.

-Esimerkiksi muualla Suomessa psykoosin vuoksi hoidossa olleet potilaat ovat kaksi kertaa enemmän työkyvyttömyyseläkkeellä. Näinpä hoidon kustannukset ovat tavanomaisessa hoidossa paljon suuremmat yhteiskunnalle.

Seikkula toivoo, että avointa dialogia käytettäisiin laajemmin.

-En ymmärrä, miksei esimerkiksi Skitsofrenian käypä hoito -suosituksissa huomioida näin pitkään jatkunutta ja näin laajasti tutkittua hoitoajatusta. Vaikeimmista psyykkisistä kriiseistä kärsivillä potilailla ei näin ole pääsyä parhaaseen mahdolliseen hoitoon.

Avoimen dialogin huomiotta jättämistä yleensä perustellaan sillä, ettei sitä ole tutkittu tarpeeksi.

-Se on tietysti totta, koska ei riitä, että hoitoa tutkitaan vain Tornion alueella, vaan pitää tutkia joka paikassa. Mutta Torniossa toteutetut naturalistiset tutkimukset antavat luotettavinta tietoa hoidon tuloksesta käytännön tasolla, toisin kuin kokeelliset tutkimusasetelmat, Seikkula toteaa.

Teksti Marika Harjumaa Kuvat Carlo Rosillo ja Shutterstock

Psykoosi 2019
Psykoosien psykososiaalisen hoidon mahdollisuudet 2020-luvulla
31.1.–1.2.2019, Scandic Park, Helsinki

Lue myös: Psykoosin taustalla kummitteleekin trauma

Lue myös: Kognitiivinen kuntoutus – yksi merkittävimmistä psykoosin hoitomuodoista

Lue myös: Uutta ymmärrystä etsimässä

Lue lisää: Miten ymmärtää psykoosia

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *