Suomen Sairaanhoitajat ja Suomen Anestesiasairaanhoitajat vaativat anestesiasairaanhoitajien erikoistumiskoulutusten pikaista käynnistämistä. Koulutusjärjestelmämme tulee vastata kansainvälisiä standardeja ja turvata sekä anestesiasairaanhoitajien että potilaiden hyvinvointi.

Suomessa on merkittävä pula osaavista anestesiasairaanhoitajista. Suunniteltuja leikkaustoimenpiteitä joudutaan perumaan henkilöstöpulan sekä osaamisvajeen vuoksi. Tästä aiheutuu merkittävää inhimillistä ja terveydellistä haittaa potilaalle, ylimääräisiä kustannuksia yhteiskunnalle ja leikkausjonojen kasvua. Anestesiahoitotyössä koulutus ja osaaminen täytyy kohdentaa erikoisalan tarpeisiin sekä palvelemaan paremmin potilaita, työyhteisöjä ja terveydenhuoltojärjestelmää.
Miksi Suomeen tarvitaan erillinen anestesiasairaanhoitajakoulutus?
Tällä hetkellä Suomessa uusien anestesiasairaanhoitajien koulutus tapahtuu leikkaussalissa kokeneiden anestesiasairaanhoitajien ohjauksessa, koska erillistä erikoistumiskoulutusta ei ole saatavilla. Kokenut sairaanhoitaja joutuu samanaikaisesti sekä huolehtimaan anestesiapotilaasta että kouluttamaan uutta sairaanhoitajaa. Tämä tilanne aiheuttaa merkittävän riskin: joko potilaan hoito kärsii, koska kokenut sairaanhoitaja joutuu keskittymään koulutukseen, tai uuden sairaanhoitajan koulutus jää puutteelliseksi, koska ensisijainen huomio on potilaassa.
Tällainen kaksinkertainen vastuu lisää työperäistä stressiä ja uupumusta, mikä vaikuttaa suoraan potilasturvallisuuteen ja anestesiasairaanhoitajien työssä jaksamiseen.
Koulutusjakson pituus on kolmesta kuukaudesta yli vuoteen
Jotta uusi anestesiasairaanhoitaja voi toimia itsenäisesti yliopistosairaalan leikkaussalissa, hän tarvitsee vähintään 3–12 kuukauden mittaisen koulutusjakson. Tänä aikana hän työskentelee kokeneen anestesiasairaanhoitajan rinnalla, mutta ei voi toimia täysin itsenäisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uudet sairaanhoitajat eivät vielä pysty työskentelemään täysipainoisesti, mutta heille on luonnollisesti maksettava palkkaa koko koulutusjakson ajan. Tämä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia.
Lisäksi jopa kymmenen prosenttia uusista sairaanhoitajista keskeyttää koulutuksen jo 2–3 kuukauden jälkeen, mikä tarkoittaa, että leikkausosastojen resursseja ja kouluttajien aikaa on käytetty turhaan.
Koulutuksen laatu riippuu täysin kokeneista anestesiasairaanhoitajista
Nykyinen koulutusjärjestelmä perustuu kokeneiden anestesiasairaanhoitajien osaamiseen ja opetustaitoihin. Jos heidän koulutusosaamisensa on puutteellista, myös uusien anestesiasairaanhoitajien osaaminen jää vajavaiseksi.
Lisäksi koulutettavan sairaanhoitajan ohjaava sairaanhoitaja vaihtuu usein esimerkiksi poissaolojen tai työvuoroista johtuvien muutosten vuoksi, mikä heikentää koulutuksen johdonmukaisuutta ja laatua. Ilman virallista anestesiasairaanhoitajakoulutusta teoriakoulutus jää käytännössä kokonaan pois, ja koulutus painottuu vain käytännön taitojen opettamiseen.
Anestesiahoitotyössä hätätilanteisiin reagoiminen on keskeinen osa potilasturvallisuutta, mutta nykyisessä koulutuksessa ei ole simulaatio-opetusta hätätilanteiden hallintaan. Tämä johtaa siihen, että monet anestesiasairaanhoitajat työskentelevät epävarmoina, ilman riittävää koulutusta hätätilanteisiin.
Osaamisen arviointi puuttuu
Tällä hetkellä ei ole yhtenäistä järjestelmää, jolla arvioitaisiin, onko uusi anestesiasairaanhoitaja saavuttanut vaaditun osaamistason. Koulutuksen laatu ja sisältö vaihtelevat suuresti sairaalasta ja ohjaavasta anestesiasairaanhoitajasta riippuen.
Vaikka kaksi sairaanhoitajaa kävisi saman kolmen kuukauden koulutusjakson, heidän saamansa kokemus voi olla täysin erilainen, koska he eivät välttämättä pääse osallistumaan samoihin leikkaustyyppeihin. Tästä huolimatta heiltä saatetaan odottaa itsenäistä työskentelyä ilman riittävää pätevyyden varmistamista. Tämä aiheuttaa turhaa stressiä uusille sairaanhoitajille ja lisää potilasturvallisuusriskejä.
Mitä hyötyjä anestesiahoitajakoulutuksen perustamisesta olisi?
Se vähentäisi kokeneiden anestesiahoitajien kuormitusta ja parantaisi potilasturvallisuutta. Lisäksi koulutettavat saisivat valmiudet itsenäiseen työskentelyyn jo ennen leikkaussaliin siirtymistä, jolloin kokeneiden sairaanhoitajien ei tarvitsisi toimia sekä kouluttajina että hoitajina yhtä aikaa.
Se parantaisi koulutuksen laatua, näyttöön perustuvuutta ja johdonmukaisuutta. Tällä hetkellä koulutuksen laatu riippuu täysin yksittäisten sairaanhoitajien osaamisesta. Ammatillinen koulutus varmistaisi, että kaikki anestesiasairaanhoitajat saavat yhtenäisen, laadukkaan koulutuksen, jossa yhdistyvät teoria ja käytäntö.
Anestesiasairaanhoitajakoulutus mahdollistaisi hätätilannesimulaatiot ja parantaisi kriisitilanteiden hallintaa. Koulutusorganisaatio voisi tarjota anestesiasairaanhoitajille puuttuvan simulaatiokoulutuksen, mikä vahvistaisi valmiuksia hätätilanteiden hallintaan ja lisäisi potilasturvallisuutta.
Koulutus säästäisi sairaaloiden resursseja ja kustannuksia. Keskitetty anestesiasairaanhoitajakoulutus vähentäisi yksittäisten leikkausosastojen koulutusrasitetta ja säästäisi sekä aikaa että rahaa.
Lisäksi anestesiasairaanhoitajakoulutus mahdollistaisi koulutettujen ja pätevien anestesiasairaanhoitajien arvioinnin. Koulutuksen päätteeksi sairaanhoitajien osaaminen voitaisiin testata, mikä varmistaisi itsenäiseen työskentelyyn vaadittavan riittävän pätevyyden.
Koulutus myös vastaisi kansainvälisiä suosituksia ja käytäntöjä. Kansainvälinen sairaanhoitajaliitto (ICN) suosittelee, että anestesiasairaanhoitajat saavat vähintään vuoden mittaisen erikoistumiskoulutuksen. Kaikki muut Pohjoismaat sekä useat Euroopan maat ja Yhdysvallat ovat jo ottaneet käyttöön anestesiasairaanhoitajien erikoistumiskoulutuksen.
Suomessa anestesiasairaanhoitajakoulutuksen puute on kansainvälisesti tarkasteltuna poikkeuksellista.
Anestesiahoito on erikoistunut hoitotyön ala
Yleisellä sairaanhoitajakoulutuksella ei pystytä vastaamaan anestesiasairaanhoitajan osaamistarpeeseen. Tällä hetkellä Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry. (SASH ry.) tarjoaa koulutusta anestesiasairaanhoitajille kahdesti vuodessa ja lisäksi kaksi ammattikorkeakoulua järjestää täydennyskoulutusta. Nämä koulutusmahdollisuudet ovat kuitenkin riittämättömiä kattamaan valtakunnallista koulutustarvetta ja tarjoamaan anestesiasairaanhoitajille riittävän teoreettisen ja käytännön valmennuksen. Ilman virallista koulutusohjelmaa anestesiasairaanhoitajien osaamistaso ja potilasturvallisuus jäävät epävarmoiksi. On aika ottaa konkreettisia askeleita anestesiasairaanhoitajien koulutusjärjestelmän kehittämiseksi, jotta se vastaisi kansainvälisiä standardeja ja turvaisi sekä anestesiasairaanhoitajien että potilaiden hyvinvoinnin.
Anestesiasairaanhoitajat ry:n näkemys on, että perioperatiivinen hoitotyö on sateenvarjokäsite, joka jakautuu anestesiahoitotyön ja leikkaushoitotyön. Molempia tekee sairaanhoitaja, mutta puhumme kahdesta täysin eri ammatista. Tulevaisuuden kannalta olisi Anestesiasairaanhoitajat ry:n mielestä hyvä erottaa anestesiasairaanhoitajan ja leikkaushoitotyöhön erikoistuneiden sairaanhoitajien koulutus, se on myös kansainvälinen tapa nähdä tämä asia.
Teksti: Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry:n hallitus: Outi Huhtala pj. Oulu, Joni Karjalainen vpj. Rovaniemi, Ronja Sourulahti Turku, Päivi Holmberg Tampere, Joni Niskanen Tampere, Yunsuk Jeon Espoo ja Nina Arveli, Kuopio.
Suomen Sairaanhoitajiin kuuluu 32 asiantuntijajaostoa, jotka ovat alan ammatillisia tai asiantuntijoiden muodostamia yhdistyksiä, yhteisöjä tai verkostoja. Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry on yksi asiantuntijajaostoista.
Kyllä, ehdottomasti sama mieltä!
Tämä on HYVÄ uutinen! Kannatan lämpimästi. Olen toisinaan ihmetellyt miten selvisin rakkaan työni alkuvuosista, ehkä nuoruuden kokemattomuus suojasi, vaikka useasti kylmäsi ja hirvitti kuinka pärjään ja osaanko toimia tilanteissa, joita ei ollut koskaan nähnyt tai simuloinut. Nykyään on äärimmäisen turhauttavaa perehdyttää perehdyttämisestä päästyään kollegaa, joka ei ole sellainen pitkään. 🥲
Ehdottomasti kannatettava esitys perusteluineen! Olen itse aikoinaan erikoistunut nimenomaan anestesiologiseen sairaanhoitoon. Koulutuksemme oli todella hyvä, opettajinamme toimivat monet, silloin nuoret mutta edelleen työelämässä toimivat ”gurut”. Opinnoissa keskityimme peri- ja peroperatiiviseen anestesiasairaanhoitoon sekä teoreettisesti että useammassa yksikössä käytännön anestesiahoitotyötä opiskellen. Leikkausosaston sairaanhoitoon opiskelevat olivat eri ryhmässä omilla oppisisällöillään.