Ensimmäinen kädensiirto onnistui suunnitellusti

Leikkaussalisairaanhoitaja Kalle Teittinen oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Suomen ensimmäistä kädensiirtoa HUSin Meilahden siltasairaalassa Helsingissä. Suunnittelun aloittamisesta leikkaukseen ehti kulua useampi vuosi.

Suomen ensimmäinen kädensiirto tehtiin Meilahden siltasairaalassa Helsingissä marraskuussa. Leikkaussalisairaanhoitaja Kalle Teittinen oli mukana 17 tunnin operaatiossa, jossa naiselle siirrettiin luovuttajan käsi kyynärvarren tasolta.

– Oli se sellainen kokemus, jota on vaikea verrata muihin. Olihan tämä ensimmäinen laatuaan Suomessa, historian tekemistä, hän miettii.

Leikkaus huipensi monen vuoden suunnittelutyön. Teittisen kannalta prosessi alkoi jo viime vuosikymmenen puolella, kun hän pääsi mukaan nelihenkiseen kädensiirron hoitotyön suunnittelutiimiin. Sen tarkoituksena oli suunnitella koko hoitotyön prosessi yksityiskohtia myöten käden luovuttajalta vastaanottajalle saakka.

Suunnittelun aloittamisesta leikkaukseen vierähti lopulta useampi vuosi, koska haluttiin, että luovuttajan ja elinsiirtopotilaan kudokset ovat yhteensopivat, samaa sukupuolta ja ihonväriä.

Teittinen kertoo, että vuosien varrella odotteluun tottui. Opittiin, että kaikkia tarvikkeita ei kannattanut haalia odottamaan juuri tätä toimenpidettä, koska osa niistä ehti mennä vanhaksi. Hyllystä löytyisi joka tapauksessa tarvittavat.

Huomattiin myös, miten tärkeää oli, että kaikki osasivat myös toistensa tehtävät, koska viiden vuoden aikana suunnitteluryhmän neljästä jäsenestä kolme mursi jalkansa, yksi toisensa jälkeen.

– Vitsailtiin, että yksi murtuma puuttuu, Teittinen hymyilee.

Lopulta tieto tuli, että sopiva luovuttaja on löytynyt. Tiimi ryhtyi valmistelemaan leikkausta seuraavan päivän aamuksi.

– Kävin muistin virkistykseksi meidän check-listoja läpi ja katselin, että muistuu kaikki mieleen. Kyllä ne tietysti muistuivat, kun oli niin monta vuotta jo harjoiteltu ja käyty kaikkea läpi, Teittinen kertoo.

Hänen tehtävänsä oli ottaa potilas vastaan, valmistella hänet ja toimia salissa valvovana ja instrumentoivana sairaanhoitajana. Leikkauksen aikana hänellä oli kuuden tunnin lepoaika.

– Olihan se hieno fiilis nähdä prosessin toteutuminen siten kuin olimme sen kellottaneet. Leikkauksen jälkikäsittelyssä kaikki olivat tyytyväisiä, että kannatti treenata, Teittinen kertoo.

Onnistuneen leikkauksen jälkeen potilas oli tehohoidossa noin viikon ja osastohoidossa useita viikkoja. Hänellä on edessään vielä vuoden verran kuntoutusta ja useita seurantakäyntejä.

HUSin tavoitteena on vakiinnuttaa kädensiirto osaksi palveluita. Tosin Suomen asukasmäärä on siihen pieni: maailmallakin vastaavia leikkauksia on tehty alle 150 kappaletta.

– Protokollat ovat valmiit, ja tarkoitus on tehdä tulevaisuudessa näitä lisää. Olisihan se hyvä saada aikaan jonkinlainen rutiini, Teittinen miettii.

Leikkausalueen desinfektio

• Leikkausosastolla tehtävissä käsitoimenpiteissä desinfiointi tapahtuu pääosin sormista kyynärpäähän asti, vaikka leikkausalue olisikin esimerkiksi etusormen tai ranteen kohdalla. Näin myös steriili peittely onnistuu aseptisesti oikein.
• Koko leikkausalue pestään kolmesti denaturoidulla, 80-prosenttisella alkoholilla.
• Levitetään valittu desinfiointiaine puhtaalla, steriilillä/tehdaspuhtaalla taitoksella tai applikaattorilla.
• Aloitetaan leikkausalueen keskeltä ja työskennellään ulospäin valumissuunta huomioiden.
• Annetaan desinfiointiaineen kuivua itsestään täysin ennen leikkausviillon tekemistä. Tämä on tärkeää, jotta desinfiointiaine ehtii vaikuttaa mikro­beihin tehokkaasti. Kuivumisaika vaihtelee de­­sin­­fiointiaineesta riippuen (yleensä 1–3 minuuttia).
• Vältetään desinfiointiaineen valumista potilaan alle tai muille alueille, joita ei tarvitse desinfioida.

Teksti Mari Schildt

Kuva Leena Koskela

Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 2–3/2025. Lue digilehteä jäsen- tai tilausnumerollasi.

Tutustu tarkemmin Sairaanhoitaja-lehteen. Lue verkkosivuilla aiemmin julkaistuja Sairaanhoitaja-lehden avoimia juttuja.