Siirry sisältöön
Liity jäseneksi

Keikkaileva osastonhoitaja

uutinen

Sydänaseman osastonhoitaja Anu Nyman tekee kliinisessä työssä yksityisellä puolella parisen kymmentä vuoroa vuodessa. Mieli pysyy virkeänä ja kliiniset taidot ennallaan. Samalla hän saa uusia näkökulmia osastonhoitajan työhönsä.
— Muualla keikkailu saa minut tarkastelemaan prosesseja uudella tavalla.
Kun Anu Nyman siirtyi hoitotyöstä osastonhoitajaksi viisi ja puoli vuotta sitten, hän teki sen omasta halustaan. Hän nimenomaan oli halunnut urallaan eteenpäin ja pois hoitotyöstä. Silti hän kertoo kipuilleensa asian kanssa reilun vuoden. ¬Pieni himo hoitotyön tekemiseen oli jäljellä, Nyman toteaa.
Kaverit, jotka olivat töissä yksityisellä puolella, houkuttelivat keikkailemaan osastonhoitajan työn ohessa. Niin Nyman sitten tekikin. Nyt hän on keikkaillut yksityisessä sairaalassa kolmisen vuotta.
— Teen pari vuoroa kuussa, noin 24 työvuoroa vuodessa.
Osastonhoitajan työtä tehdään arkisin ja virka-aikaan. Keikkaillessaan Nyman tekee perjantai-iltoja tai lauantai- tai sunnuntaivuoroja poliklinikkahoitajana. Hän on tarkka omasta jaksamisestaan.
— En tietenkään voi tehdä keikkaa päätyön kustannuksella, Nyman toteaa itsestäänselvyytenä.
Keikkalaisena olo on henkisesti keveää, vaikka työ voi olla välillä fyysisesti raskasta, varsinkin kun Nyman osaa kipsata. Se voi kuulemma välillä olla tosi fyysinen suoritus. Osastonhoitajan työ puolestaan on hyvin vastuullista, mutta se on päivätyötä ja fyysisesti kevyttä. Nyman kertoo myös havainneensa, että yksityisellä puolella lääkärin rooli on merkittävä, kun taas julkisella puolella hoitajan vastuu on suuri.

Osastonhoitaja Anu Nyman keikkailee mielellään ja saa siitä paljon.

Nyman on työkykyjohtaja

Osastonhoitajan työssään Nyman kertoo pohtineensa paljon sitä, mikä on hänen linjansa. Hän on tarkkailut kollegoitansa ja huomannut jonkun olevan hyvä osaamisen johtamisessa ja jonkun toisen henkilöstöjohtamisessa. Nyman kokee omaksi vahvaksi alueekseen työkykyjohtamisen. Hän on ollut paljon mukana esimerkiksi vajaakuntoisten työntekijöiden uudelleensijoittamisprosesseissa. Niissä onnistumisista Nyman kertoo olevansa valtavan iloinen.
Nymanilla on mentori tai sparraaja omasta organisaatiosta. He tapaavat ja juttelevat säännöllisesti ja molemmat hyötyvät keskusteluista.
— Kun puhuu ääneen, saa uusia näkökulmia ja asiat aukeavat, Nyman kuvailee tilanteita.
Hän on muutenkin ollut tyytyväinen oman organisaationsa HUS:n aktori-mentoritoimintaan. Oma hyvä kokemus aktorina olemisesta sai Nymanin hiljattain suostumaan mentorin rooliin. Mentorin tehtävä on auttaa, tukea ja kannustaa aloittelevaa esimiestä oman esimiesroolinsa löytämisessä.
Haastattelua varten Nyman kertoo paljon miettineensä johtamista ja sitä, millainen johtaja hän on. Hän kertoo ensimmäisestä johtajakoulustaan.
— Arvaa, mikä oli ensimmäinen kesätyöpaikkani, Nyman kysyy.
Hän näyttää kuvan, jossa ohjastaa vossikkakuskina kahta massiivista Suomenhevosta.
— Tottia ja Pilarusta oli helppo johtaa. Hevoset eivät yhtään epäröineen mennä liikenteen sekaan, ne tiesivät, että minuun voi luottaa, etten ohjaisi niitä sinne, jos se olisi vaarallista. En minäkään jännittänyt niiden käytöstä. Luottamus oli molemminpuolista.
Nyman vertaa vossikkakuskina oloa nykyiseen työhönsä: luottamusta, nopeaa päätöksentekoa, seurausten arviointia. Kolme on sairaana aamulla ja kolmen osaston toiminta pitää saada rullaamaan. Silloin Nymankin saattaa istua alas kolmen apulaisosastonhoitajansa kanssa pohtimaan, miten tilanne ratkaistaan.
— Meillä on ihan mieletön esimiestiimi.
Kerran työntekijä antoi kehityskeskustelussa Nymanille palautetta, että mikset koskaan lyö nyrkkiä pöytään ja sano, että asia on nyt näin. Nymania nauratti silloin ja naurattaa nyt, mutta hän sanoo kanavoivansa ärtymyksensä ja turhautumisensa ylöspäin, omaan ylihoitajaansa, johon on kova luotto.
Yli 80 prosenttia Nymanin työntekijöistä suosittelisi nykyistä työpaikkaansa muille.
— Ehkä kuitenkin olen enempi johtaja, mutta välillä on ihana olla duunari, Nyman pohdiskelee.

Suosittelen kaikille

Nyman on hiljattain käynyt läpi Lean-ohjaajakoulutuksen, joten hän pystyy myös siitä vinkkelistä kehittämään työtään. Nyman kertoo miettivänsä paljon, onko asiakkaan hoidossa liikaa odottelua, pääseekö asiakas tutkimuksiin nopeasti ja aloitetaanko hoito tarpeeksi nopeasti.
— Mietin voiko potilas hoitaa monta asiaa samalla käynnillä.
Yksityisellä ja kunnallisella puolella on Nymanin mukaan eroja.
— Kyllähän asiakkaan kohtelussa ollaan kunnallisella puolella jäljessä, vaikka se ihan eri tasolla onkin kuin viitisen vuotta sitten. Silloin oltiin Nymanin mukaan aika kädettömiä, kun asiakasmassaa oli niin paljon. Esimerkiksi jokin tekninen seikka voi vaikuttaa siihen, että useampi käynti samana päivänä ei onnistukaan, tai menisi niin pitkälle, että se on asiakkaalle kohtuutonta. Näitä yritetään parantaa koko ajan.
Osastonhoitajan työssä on vaikuttamismahdollisuutta. Siitä Nyman pitää. Entinen kollega on Nymanille sanonut, että osasto näyttää aina osastonhoitajaltaan. Nyman sanoo, että nyt kun hän on ollut osastonhoitajana viisi vuotta, se alkaa pitää paikkaansa.

— Voin suositella työkiertotyyppistä toimintaa kaikille, se avartaa, Nyman sanoo iloisena.

Teksti Eva Agge Kuvat Eva Agge ja Shutterstock

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

sulje
Kiitä sairaanhoitajaa