Lapsen kiinnipitäminen on joskus välttämätöntä psykiatrisessa osastohoidossa. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan lapset puhuvat kokemuksistaan avoimesti saatuaan hieman etäisyyttä tilanteeseen.
Väitöstutkija Kirsi Kauppila, kuinka yleisiä kiinnipitotilanteet ovat?
– Fyysiset rajoitustoimet ovat vähentyneet huomattavasti viimeisen 30 vuoden aikana lastenpsykiatrisessa osastohoidossa. Nykyisin joka seitsemäs lapsi kokee kiinnipidon osastohoidon aikana. Näin toimitaan esimerkiksi, jos lapsi on vaaraksi itselleen tai muille.
Mitä lapset kertoivat kiinnipitotilanteista?
– Yllätyin siitä, miten avoimesti he pystyivät kertomaan tapahtumista ja tunteistaan. Suurin osa haastatelluista ajatteli kiinnipidon tapahtuvan, koska he eivät noudattaneet sääntöjä. He kuvasivat kiinnipidon aiheuttaneen paljon negatiivisia tuntemuksia, kuten että tuli kuuma tai että johonkin sattui. Negatiivisista asioista kertominen viestii luottamuksesta. Positiivisiakin asioita tuli esille, esimerkiksi se, että lapsi ei olisi omasta mielestään rauhoittunut ilman kiinnipitoa.
Miksi asiasta pitää puhua jälkikäteen?
– Keskustelun aikana lapsella on mahdollisuus kertoa tuntemuksistaan. Hänen on myös saatava kuulla, mistä kiinnipito johtui, ettei tilanteesta jää väärää kuvaa. Keskustelun ajankohta on kriittinen asia. Heti tilanteen jälkeen riittää lyhyesti asian toteaminen ja se, että antaa palautetta rauhoittumisesta. Tilanne kannattaa ottaa puheeksi uudestaan esimerkiksi seuraavana päivänä.
Miten kiinnipitotilanteita voidaan ehkäistä?
– Kiinnipito on aina viimeinen vaihtoehto rauhoittaa tilanne, sitä ennen tulee monia vaiheita. Tärkeintä on, ettei aikuinen koskaan provosoidu lapsen käytöksestä vaan pysyy rauhallisena. Lapselle pitää myös antaa tilaisuus perääntyä ennen kuin hän on niin vihainen, ettei hallitse itseään.
Terveystieteiden maisteri Kirsi Kauppilan hoitotieteen väitöskirja Pakkotoimet lastenpsykiatrisessa osastohoidossa – Rajoittamismenetelminä eristys- ja kiinnipitotilanteet tarkastettiin 13. joulukuuta 2019 Itä-Suomen yliopistossa.
Väitösnostot
Lean-johtamisella voi sujuvoittaa terveydenhuollon arkea. Terveystieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisteri Riikka Maijalan kansanterveystieteen väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa 5. joulukuuta 2019.
Julkiset ja yksityistetyt perusterveydenhuollon palvelut ovat tasalaatuisia. Hallintotieteiden maisteri Jaakko Hallilan sosiaali- ja terveyshallintotieteen väitöskirja tarkastettiin 11. joulukuuta 2019 Vaasan yliopistossa.
Teksti Suvi Leppiniemi
Kuva Ari Korkala
Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 2/2020. Lue koko lehti.
