Suomen Sairaanhoitajien määrävuosin toteuttama kysely paljastaa, että hoitotyön arki Suomessa vuonna 2025 on monin tavoin kuormittavaa ja epävarmaa. Kyselyssä selvitettiin erityisesti, millaista on tehdä hoitotyötä nyt, kun valtakunnallinen hyvinvointialueuudistus on pääosin toteutettu. Tulokset osoittavat, että muutokset on koettu pääosin negatiivisina. Säästötoimet ovat lisänneet epävarmuutta, vähentäneet resursseja ja kasvattaneet kuormitusta. Hoidon laadussa ja potilasturvallisuudessa on havaittu aukkoja, ja sairaanhoitajat kertovat joutuvansa karsimaan keskeisistä potilastyön osa-alueista, kuten perushoidosta, kohtaamisesta, potilasohjauksesta ja kirjaamisesta.
”Säästötoimet ovat monilla työpaikoilla ylittäneet kohtuuden rajat”, toteaa Suomen Sairaanhoitajien asiantuntija Liisa Karhe. Vastauksista käy ilmi, että säästöjä tehdään niin tarvikkeista, laitteista kuin välineistäkin puhumattakaan osaavista kollegoista, sijaisista ja koulutuksista. Nämä leikkaukset murentavat sairaanhoitajien työn edellytyksiä, painottaa Karhe.
Toteutumaton hoitotyö on osa arkipäivää
Vaikka vastaajien kuormittuneisuus oli hieman alemmalla tasolla kuin koronavuosien aikaan vuonna 2021, tilanne ei ole helpottunut merkittävästi. Joka viides kyselyyn vastannut kertoo hoitotyötä jäävän tekemättä ajan puutteen takia lähes jokaisessa työvuorossa ja joka kolmas viikoittain.
“Toteutumaton hoitotyö paljastaa, että asiakas- ja potilasturvallisuus on vaarassa, kun potilaiden ohjauksesta, hygieniasta, asentohoidosta, haavahoidoista ja kuntoutuksesta joudutaan tinkimään. Näiden hoitamatta jättäminen nostaa terveydenhuollon kustannuksia”, toteaa Suomen Sairaanhoitajien toiminnanjohtaja Anne Pauna.
Sairaanhoitajat kuvasivat usein kärsivänsä eettisestä kuormituksesta ehtiessään hoitamaan oiretta ihmisen sijaan. Toteutumattomasta hoitotyöstä jää valtaosa näkymättömiin, koska sairaanhoitajat eivät ehdi tekemään kaikesta haittatapahtumailmoituksia. Seurauksetkin näkyvät usein viiveellä ja ne tulevat monin verroin kalliimmaksi, kuin oikea-aikainen, laadukas hoito.
Sairaanhoitajat eivät pääse osallistumaan kriisivalmisteluihin
Sairaanhoitajat ovat hyvinvointialueiden suurin ammattiryhmä, jonka työpanos on kriisitilanteissa välttämätön, kuten koronan kohdalla huomattiin. Kyselyyn vastanneista lähes 74 % kertoo, ettei viimeiseen kahteen vuoteen ole osallistunut kriisivalmiuskoulutukseen.
“Tarvetta selkeille varautumisen toimintamalleille ja lisäkoulutukselle on. Hyvinvointialueiden pitäisi myös viestiä henkilöstölleen selkeämmin varautumissuunnitelmista. Sairaanhoitajat ovat suurin ammattiryhmä, joka toimii aina etulinjassa kriisitilanteissa. Heitä ei voi jättää suunnittelun ja koulutuksen ulkopuolelle”, toteaa Pauna.
Sairaanhoitajan ammatti sitouttaa – mutta riski alan menetyksistä on liian suuri
Kaksikolmasosaa vastaajista koki olevansa hyvinkin sitoutuneita työhönsä. Vastaajista 13 % oli huonosti tai ei lainkaan sitoutuneita työhönsä. Sairaanhoitajan monipuolinen työ itsessään on mielekästä ja antoisaa, mutta työn ja osaamisen kehittämismahdollisuuksia ja urakehitysmahdollisuuksia tarvitaan selvästi enemmän. Sairaanhoitajien työhyvinvointia, työtä ja sen arvostusta on vahvistettava eikä heikennettävä. Tällä hetkellä sairaanhoitajan ammattioikeus on reilulla 115 000 alle 65-vuotiaalla (vuonna 2023). Sairaanhoitajan ammatissa työskentelee kuitenkin noin 77 000. Alalta poistuvien määrää ei ole varaa lisätä.
Tulevaisuus vaatii tekoja
Sairaanhoitajat kaipaavat tekoja puheiden sijaan. Sairaanhoitajan työ ei voi olla säästökohde, vaan se on investointi, johon satsaamalla saadaan kustannusvaikuttavuutta ja taloudellistaa kasvua ja väestön terveyttä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus edellyttää konkreettisia toimia, jotta jokainen sairaanhoitaja voidaan pitää mukana ja hoitotyön laatu turvata. Alan veto- ja pitovoiman vahvistaminen on kriittistä, jotta hoitotyö Suomessa voi jatkua kestävällä tavalla.
“Sairaanhoitaja on nähtävä sijoituksena, eikä säästökohteena”, tiivistää toiminnanjohtaja Pauna.
Kyselyyn vastasi elo–syyskuussa 2741 sairaanhoitajaa, joista valtaosa toimi sairaanhoitajan tehtävissä. Vastaajia saatiin kaikilta hyvinvointialueilta tai vastaavilta, ja suurimmalla osalla oli yli 10 vuoden kokemus sosiaali- ja terveydenhuollosta.
Lue sairaanhoitajakyselyn raportti.
Lisätietoja:
Suomen Sairaanhoitajien toiminnanjohtaja Anne Pauna, p. 044 5290 038, anne.pauna@sairaanhoitajat.fi.
Olen Sairaanhoitaja AMK, kuulen jatkuvasti lähihoitajilta kuinka arvottomia olemme ja kuinka lähihoitajat tekee samaa työtä kuin me, huonommalla palkalla. Hoitotyö on mennyt sellaiseksi ettei se enää kiinnosta. Lääkeluvat pakollisia ja kuitenkaan niistä ei ole mitään hyötyä. kaikki eivät silti tiedä miten lääkkeet annetaan. Koko ala on ihan alas suistettu.