Voiko kouluttautuminen edistää sairaanhoitajan uraa perusterveydenhuollossa? Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Keusoten Sairaalapalveluissa kokeillaan parhaillaan pilottihankkeessa kliinisen asiantuntijan tehtävää. Idea lähti oivalluksesta, jonka mukaan sairaanhoitajan kouluttautuminen pitää pystyä hyödyntämään myös perusterveydenhuollossa. Työnantajalta se edellyttää tahtoa, luovuutta ja sitoutumista työntekijään.
Kouluttautuminen YAMK-tutkintoon sysäsi sairaanhoitaja Katja Borisovin uuteen tilanteeseen. Hän oli työskennellyt yli neljä vuotta sairaanhoitajana Keski-Uudenmaan alueellisessa kotisairaalassa. Opiskelu palliatiivisen hoidon kliiniseksi asiantuntijaksi kasvatti häntä ajatukseen, että koulutus tulisi saada silloista toimenkuvaa laajemmin ja syvemmin hyödynnettyä. Toisaalta nimenomaan kotisairaalatyö ja sen palliatiiviset potilaat olivat lähellä Borisovin sydäntä. Hän jutteli ajatuksistaan hoitotyön esihenkilö Ulla Palomäelle, joka lähti innovoimaan ratkaisua ongelmaan.
- Erikoissairaanhoidossa kliinisiä asiantuntijoita on ollut jo vuosikausia. Perusterveydenhuollon puolella se ei ole tavallista. Ehdotin omille esihenkilöilleni, että pilotoisimme kliinisen asiantuntijan -tehtävänkuvaa vuoden loppuun. Siinä kiinnostuksen kohde olisi nimenomaan palliatiivinen hoitotyö akuuttiosastoilla. Kun meillä oli mahdollisuus saada vakanssipohjaa toisesta menokohdasta, niin sitten me vain käynnistimme tämän, Palomäki kertoo.
Hoitotyön osaamisen tarpeet kirkastuivat
Kliinisenä asintuntijana Borisov kehittää palliatiivista hoitotyötä Keusoten akuuttiosastoilla ja kotisairaaloissa neljällä paikkakunnalla. Hän tuo hoitotyön mittareita kentälle ja tekee muun muassa kyselytutkimuksia. Toimenkuva ei ole pelkkää kehitystyötä, vaan Borisov osallistuu myös käytännön hoitotyöhön.
- Totesin jossain vaiheessa, että sataprosenttinen kehittäjätyö on aika raskasta varsinkin silloin, kun kyseessä on pilotti, joka hakee omaa muotoaan. Hoitotyö maadoittaa minua ja pitää arjessa kiinni, Borisov sanoo.
Palomäen mukaan tärkeimpiä hyötyjä kliinisen asiantuntijan työstä on ollut akuuttiosastojen nykytilanteen kirkastuminen.
- Tämän myötä meille on alkanut hahmottua, millaista osaamista meillä oikeasti akuuttiosastoilla tarvitaan. Kun Katja sairaanhoitajana kohtaa sairaanhoitajia ja lähihoitajia, asiat tulevat eri tavalla näkyviksi, kuin silloin, jos esihenkilö menisi sinne tiimiin ja rupeaisi kyselemään, että mitä täällä osataan tai mitä osaamista tarvitsisitte lisää. Nykypäivä on aika nopeatempoista, ja me tarvitsemme dataa arjesta. Tämä on ollut aika luonteva tapa hankkia sitä, Palomäki sanoo.
Työ voi muuttua työntekijän mukana
Keusotessa nähdään pilottiprojektin hyöty myös laajemmin. Palomäki sanoo, että on erityisen iloinen siitä, että työnantaja on oivaltanut, että tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja sekä hoitotyön kehittämiseen että resurssien riittämiseen. Hyvistä työntekijöistä kannattaa pitää kiinni.
- Meillä työnantaja tukee ihmisiä kouluttautumaan ja kannustaa siihen. Valitettavan usein saatamme menettää hyvän osaajan koulutuksen jälkeen. Onko meillä kyvykkyyttä tuunata työtä ja löytää organisaation jo tuntevalle osaajalle uudenlainen, osaamista vastaava työ ja tarjota hänelle mahdollisuus pysyä työssään? Minusta tässä on onnistuttu tosi kivasti, Palomäki sanoo.
Keusoten kaltainen hanke toimii parhaiten silloin, kun keskusteluyhteys työpaikalla on jo valmiiksi avoin ja luottamuksellinen. Kun työntekijä rohkaistuu kertomaan toiveistaan esihenkilölleen ääneen, silloin niihin on myös mahdollista tarttua.
- Ehkä sellaisen vinkin annan, että työntekijän kannattaa ottaa rohkeasti puheeksi ja tuoda esiin omaa osaamistaan, tahtoaan ja kykyään tehdä jotain muuta. Työnantajan näkökulmasta taas on tosi tärkeää ymmärtää, että kun koulutamme ihmisiämme, meidän tulisi samalla miettiä jo alkuvaiheessa, että mihin me heitä voimme käyttää, ja miten voimme houkutella työvoimaa pysymään meillä, Palomäki sanoo.
Kehittäminen tarvitsee aikaa
Borisov sanoo, että loikka käytännön kotisairaalatyöstä kehittämistyöhön ei ole ollut täysin kivutonta. Uuden luominen tyhjästä ei etene yhtä rivakasti, kuin mihin hän on kotisairaalatyössä tottunut.
- Tuntuu, etten ikinä ole tehnyt yhtä paljon töitä, vaikka toisaalta tuntuu, etten tee mitään, kun koneella istun, hän hymyilee
Hän neuvoo, että vastaavassa kehittämisprojektissa olisi hyvä olla alussa jokin konkreettinen asia, jota lähdetään tekemään ja selvittämään. Sen jälkeen tarvitaan aikaa, jotta toimenkuva saa rauhassa kehittyä ja kirkastua.
- Muistan, kun Ulla sanoi helmikuussa, että pääsiäisen jälkeen ehkä toivon mukaan jo tiedät, mitä teet. Ja kyllä se pitää paikkansa. Nyt tiedän. Ymmärrän, mikä mahdollisuus tässä on, Borisov sanoo.
Kolmen kuukauden kuluessa pilotin tuomat hyödyt ja mahdollisuudet ovat jo kirkastuneet siten, että Keusotessa ollaan esittämässä vakanssin vakinaistamista vuodenvaihteen jälkeen.
Teksti: Mari Schildt
Kevään 2023 aikana nostamme esiin jäsentemme oivaltavia ratkaisuja sairaanhoitajapulaan.
