– Leanissa keskitytään prosessien yksinkertaistamiseen, ja kun prosesseja yksinkertaistetaan, turvallisuus lisääntyy.
Lean-kehittämisen ja potilasturvallisuuden yhteys kiinnostaa Finnair Flight Academyn koulutuspäällikköä ja Finnairin lentäjää Arto Helovuota.
Ilmailu on Helovuon mukaan hyvin paljon kontrolloidumpi ala kuin terveydenhuolto. Matkustajavirtoja ja säätiloja on suhteellisen helppo ennakoida, kun taas terveydenhuollon prosesseissa edellytetään enemmän joustamista ja sopeutumista.
Kun terveydenhuollon prosessit ovat yksinkertaisia ja ohuita ja kun niitä on vähän, se paitsi vähentää virheitä myös edistää joustamiskykyä. Helovuo alkaa puhua 2000-luvun alun Englannissa tehdystä niin kutsutusta Formula-tutkimuksesta, jossa varikkokäynnin mukaista prosessia sovellettiin sydänpotilaiden siirtoon leikkaussalista heräämöön.
– Haittatapahtumat vähenivät dramaattisesti ja prosessiin kulunut aika lyheni merkittävästi, Helovuo toteaa.
Helovuo selittää virheen mahdollisuuden kertautumista: jos jokaisessa prosessin vaiheessa virheen mahdollisuus on yksi prosentti, on selvää, että mitä enemmän vaiheita prosessissa on, sitä enemmän on mahdollisuuksia myös virheelle.
Potilasturvallisuuden ydinteema kiteytyy Helovuon mukaan vahvasti yksinkertaistamisen ympärille.
– Vaiheista toiminta niin, että missään vaiheessa ei tehdä mitään päällekkäistä, Helovuo tiivistää.
Teknologia on hyvä renki
Potilasturvallisuuspäivien esityksessään Helovuo aikoo puhua paljon teknologian paremmasta integroinnista turvallisuuteen.
Myös teknologian avulla pystytään yksinkertaistamaan ja näin ollen parantamaan turvallisuutta. Teknologia mahdollistaa tiedon hakemisen ja yhdistämisen useammasta lähteestä. Teknologian avulla saatu tieto parantaa kokonaiskuvaa. Tietokone on hyvä valvomaan omaa toimintaansa tietyssä määrin.
– Yksi tulevaisuuden trendeistä on ilman muuta tietojärjestelmien hyödyntäminen.
Helovuo alkaa puhua lentokoneesta: kone itse tarkistaa monia lennon kulkuun ja toimintaan liittyviä asioita ja ilmoittaa esimerkiksi sen, onko joku lennossa tarvittava järjestelmä kytkettynä päälle.
Inhimillinen turvallisuustoiminta, esimerkiksi tarkistuslistat ja tarkistusrutiinit tulisikin Helovuon mukaan pitää lyhyinä ja selkeinä. Toimintaa pitäisi yksinkertaistaa sellaisella tasolle, että ihminen tarkistaa vain sen tiedon, mitä kone ei voi – sekä sen, että kone toimii oikein.
Toinen vahvistumassa oleva trendi on Helovuon mukaan teknologia päätöksenteon tukena. Lentäjä saa lentokoneen laskeutumisen liittyvän tiedon koneelta. Lentokone muun muassa arvioi lähestymisen aikana laskun turvallisuutta. Arviossa on otettu huomioon monet seikat, muun muassa koneen paino, nopeus, tuuliolosuhteet ja kentän pinnan liukkaus. Näiden parametrien avulla kone varoittaa, jos laskeutuminen ei enää ole turvallista.
– Lentäjä on tilanteessa kokemusperäisen arvioitsijan roolissa, ja sitten on paljon puhdasta matematiikkaa. Niin voisi olla myös terveydenhuollossa, Helovuo sanoo.
Kymmenen viime vuoden aikana ilmailuturvallisuus on kehittynyt huikeasti teknologian avulla. Parantuneen tilannetietoisuuden lisäksi lentokoneen järjestelmät avustavat päätöksenteossa. Samoin automaatio pystyy nykyään avustamaan lentäjää useissa kriittisissä tilanteissa.
Mihin lentäjää sitten enää nykyään tarvitaan, tai sairaanhoitajaa ja lääkäriä terveydenhuollon puolella?
Helovuo sanoo, että kone hoitaa niin ilmailussa kuin terveydenhuollossa ennakoitavissa olevat tilanteet sen mukaan, mitä tietoja ihminen on sinne syöttänyt. Molemmilla aloilla tulee kuitenkin eteen myös turvallisuuden kannalta kriittisiä tilanteita, joissa ammattilainen joutuu ottamaan ohjat käsiin.
– Sitä paitsi, kuka nousisi lentokoneen kyytiin, jos ohjaamossa ei olisi lentäjää, tai asioisi terveysasemalla, jossa on vain koneita? kysyy Helovuo.
Koneet yksistään eivät koskaan riitä, mutta toisaalta niiden hyödyn maksimointi turvallisuuden lisääjänä on vasta kehityksen alkumetreillä.
Osaaminen turvallisuuden kulmakivenä
Potilasturvallisuudessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana kehitytty suurin harppauksin. Sitten tullaan henkilöstön osaamisen varmistamiseen. Helovuo painottaa sen roolin korostumista tulevaisuudessa.
– Henkilökunnan osaamisen varmistaminen on se turvallisuuden osa-alue, joka ei ole vielä siinä pisteessä, missä sen pitäisi olla.
Helovuo nostaa taas esimerkiksi lentäjät, joiden pitää puolen vuoden välein osoittaa kykynsä toimia kriittisessä tilanteessa.
– Jos et sitä tee, et voi lentää, kiteyttää Helovuo.
Terveydenhuollossa työrutiinien ylläpitäminen ja osaamisen varmistaminen kriittisissä tilanteissa on Helovuon mukaan keskeistä. Helovuo viittaa Vaasan sairaanhoitopiirin toimintaan. Siellä kerätään dataa ensihoitajien tekemistä toimenpiteistä, jotta osattaisiin kohdistaa täydennyskoulutusta sinne, missä on osaamisvajetta.
– Se on minun nähdäkseni juuri sellaista toimintaa, mitä tällä hetkellä pitäisi potilasturvallisuuden parantamiseksi tehdä. Ellei työsuoritteita kerry, pitää harjoitella muuten.
Teksti Eva Agge Kuvat Eva Agge ja Shutterstock
Potilasturvallisuuspäivät 11.-12.10.2018
