Yli puolet Sairaanhoitajaliiton koronakyselyn vastaajista mietti alanvaihtoa koronapandemian aikana | Sairaanhoitajat Siirry sisältöön
Liity jäseneksi

Yli puolet Sairaanhoitajaliiton koronakyselyn vastaajista mietti alanvaihtoa koronapandemian aikana

uutinen

Sairaanhoitajaliitto selvitti alkusyksystä, miten korona vaikutti sairaanhoitajien työhön. Kyselytutkimuksen kysymykset laadittiin kevään laadullisen sairaanhoitajien koronakyselyn (1494 vastaajaa) tulosten pohjalta.

Nyt julkaistavaan määrälliseen kyselyyn vastasi 2344 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä.

Työnantajan on huolehdittava työsuojelusta ja työturvallisuudesta myös korona-aikana

Keväästä on kyselyn vastaajille jäänyt se mielikuva, että monin paikoin ajateltiin poikkeuslain antavan oikeutuksen poiketa myös työsuojelu- ja työturvallisuusvelvoitteista.

  • Vastuu kentällä työskentelevän henkilöstön työturvallisuudesta on otettava todesta. Näiden kaikkien asioiden tulee olla kunnossa: ohjeistus, koulutus ja perehdytys, suojaimet, tauot, työajat, riittävä henkilökunta, työterveys, oikeudet sairauslomiin, oikeudet vapaa-aikaan, oikeudet oman työn hallintaan, sanoo Sairaanhoitajaliiton kehittämispäällikkö Liisa Karhe.

Yli puolet vastaajista mietti koronapandemian keskellä alanvaihtoa ja lähes joka kolmas vastasi miettineensä sitä jo aiemminkin. Kuusi prosenttia vastaajista aikoi toteuttaa alanvaihtoajatuksensa. Noin joka viides miettii asiaa vielä.

  • Jos yli puolet vastaajista on koronapandemian aikana miettinyt alanvaihtoa, on selvää, että toiseen aaltoon ei voida mennä samoista asetelmista kuin ensimmäiseen aaltoon: sairaanhoitajia ja heidän lähijohtajiaan on kuunneltava paremmin ja tuettava enemmän, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

Vastaajista 40 prosenttia ilmoitti olevansa uupunut tai erittäin uupunut kevään ja kesän 2020 jälkeen. Toiset 40 prosenttia koki olevansa ajoittain uupunut.

Suurin osa, 73 prosenttia vastaajista ei ollut uupunut ennen koronapandemiaa. Reilu neljännes, 27 prosenttia oli uupunut jo ennen pandemiakevättä.

Henkilöstön arvostus korona-aikana koettiin usein olemattomaksi

Sairaanhoitajien mukaan arvostus näkyy tai ei näy kaikissa toimissa: johtamisessa, päätöksissä, tekemisissä ja erityisesti tekemättä jättämisissä.  Se näkyy varautumisessa, suunnittelussa, ohjeistuksessa, toiminnassa ja kohtelussa.

  • Koronakyselyn avoimeen kysymykseen vastasi valtava määrä sairaanhoitajia. 1303 vastauksessa nousee vahvasti se, etteivät sairaanhoitajat koe tulevansa arvostetuksi työssään. On alan vetovoimaisuutta uhkaava ristiriita, että kuitenkin 44 prosenttia sairaanhoitajista koki ammattiylpeytensä lisääntyneen koronapandemian aikana. Sairaanhoitajat arvostavat omaa työtään korkealle, mutta se ei enää riitä, jos he kokevat, että työantajat ja valtiovalta eivät arvosta heitä muutoin kuin puheissa ja valoilla, kehittämispäällikkö Karhe toteaa.

Mikä uuvutti sairaanhoitajat koronapandemian aikana?

Lähes joka neljännellä vaihtui työtehtävä tai työpaikka, useimmiten toiselle osastolle, kohorttiosastolle, teho-osastolle ja valvontaan, päivystykseen, näytteenottoon tai puhelinneuvontaan.

Perehdytys uusiin työtehtäviin siirron saaneilla ei ollut useinkaan riittävää

Pandemian takia uusiin työtehtäviin tai uuteen työpaikkaan siirron saaneista reilu neljännes, 27 prosenttia koki saamansa perehdytyksen uusiin tehtäviin tai työpaikkaan hyväksi tai erittäin hyväksi. Vastaavasti hieman useampi, 29 prosenttia koki saamansa perehdytyksen huonoksi tai erittäin huonoksi. Ne, jotka eivät olleet perehdytettävinä olivat perehdyttäjinä, ja koronapandemian aiheuttama perehdytysurakka oli valtava etenkin teho-osastoilla.

Joka toinen koki työturvallisuutensa vaarantuneen  

Työturvallisuutensa koronapandemiaan liittyen koki vaarantuneen joka toinen vastaaja silloin tällöin tai useammin (51 prosenttia vastaajista). Lähes joka neljäs koki, että työturvallisuus vaarantui viikoittain tai useammin. Joka neljäs myös ilmoitti myös, että suojaimia oli liian vähän. Kevään henkilösuojainten puute huolestutti ja aiheutti täysin ylimääräisen stressin oman ja ympäristön turvallisuudesta. Harvoin työturvallisuutensa koki vaarantuneen vajaa kolmannes, 28 prosenttia vastaajista.  

Hoitohenkilöstöresurssien vaje johtui pääasiassa sairauslomista tai siitä, että lisähenkilöstöä ei ollut palkattavissa

Siellä missä oli vajausta hoitohenkilöstöresursseista, vastaajat arvioivat vajauksen johtuvan pääasiassa sairauslomista tai siitä, että lisähenkilöstöä ei ollut palkattavissa tai siitä, että perusmiehitys tai henkilöstörakenne olivat alkujaankin puutteellisia.

  • Koronaan lähdettiin henkilöstöresurssien osalta takamatkalta: sairaanhoitajat ovat tuoreen ammattibarometrin työvoimapula-ammattien kärjessä, huomauttaa puheenjohtaja Hahtela.

Sairaanhoitajilta kysyttiin kyselyssä yksi avoin kysymys:

Mitä sairaanhoitajat toivovat, jotta toisesta koronapandemia-aallosta selvittäisiin?

Koronapandemian aikana toivottiin työantajien jättävän säästöjen takia tehdyt lomautukset ja sijaisten palkkaamisrajoitukset tauolle, jotta työntekijöitä riittää lisääntyvään tarpeeseen.

  • Sairaanhoitajien kyselyssä esittämä toivomus on hyvin konkreetti ja selkeä. Me Sairaanhoitajaliitossa suosittelemme, että työpaikoilla toimitaan ehdotuksen mukaisesti, sanoo Nina Hahtela.

Sairaanhoitajien ja lähiesihenkilöiden jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota ja tarjota tukea

Sairaanhoitajien viesti esihenkilöille on, että kysykää, kuunnelkaa ja kuulkaa sairaanhoitajia ja tukekaa olemalla paikalla ja tavoitettavissa ja antamalla mahdollisuus keskusteluun.

  • Henkilökunta pitää ottaa mukaan muutosten suunnitteluun, painottaa Sairaanhoitajaliiton kehittämispäällikkö Liisa Karhe.

Samoin lähiesihenkilöiden viesti omille esihenkilöilleen ja johdolle on, että luottakaa esihenkilöiden osaamiseen, antakaa esihenkilöiden päättää asioista, jotka he tuntevat johtoa paremmin ja antakaa tukenne lähiesihenkilöille.

Valtiovallalta ja viranomaisilta sairaanhoitajat toivovat selkeitä alueellisia rajoituksia sekä selkeää ja yhteneväistä ohjeistusta. Lisäksi toivotaan yleisemminkin selkeitä sääntöjä. Sairaanhoitajien mukaan pelkät suositukset eivät riitä.

Sairaanhoitajien pääviesti valtiovallalle, kunnille ja työnantajille on se, että rahallinen korvaus on vähintä, mitä voidaan tehdä sairaanhoitajien jaksamisen tukemiseksi ja alalta poistumisen estämiseksi. Rahallinen korvaus on sairaanhoitajien mielestä arvostuksen tunnustus.

Sairaanhoitajat antoivat itselleen koronapandemian ensimmäisestä aallosta selviytymisestään kouluarvosanan 8,3. Koronakorvaus on sairaanhoitajien mielestä enemmän kuin ansaittu kevään lisävastuusta ja lisätyöstä, työn vaarallisuuden ja vastuun lisääntymisestä, itsemääräämisoikeuden sekä normaalien työtyösuhdeoikeuksien kuten taukojen, kestoltaan vakoitujen työvuorojen, vapaiden ja lomien menetyksistä.

Suuren osan tarvituista ylimääräisistä työtunneista ja vuoronvaihdoista sairaanhoitajat tekivät omasta suostumuksestaan, kun he näkivät, että potilaiden hoito sitä vaati. Tulevassa aallossa sairaanhoitajien ollessa väsyneitä, vapaaehtoisia vaihtajia on varmasti vähemmän ja siksi tarvitaan kannustimia ja suunniteltuja lisäresursseja. On epärealistista olettaa, että sairaanhoitajat aina vain jaksavat, joustavat ja venyvät.

Sairaanhoitajat toivovat ennakoivaa varautumista: ”Nyt ei tule toinen aalto kenellekään yllätyksenä.” Toiseen aaltoon tulee olla valmistauduttu paremmin. Suojaimia ja tarvikkeita on riitettävä kaikille asianmukaisen suojautumisen ja työturvallisuuden mahdollistamiseksi.

Lisätiedot:

Sairaanhoitajaliiton kehittämispäällikkö Liisa Karhe, 010 321 3336

Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela, 010 321 3331

2 kommenttia artikkeliin “Yli puolet Sairaanhoitajaliiton koronakyselyn vastaajista mietti alanvaihtoa koronapandemian aikana

  • Itse mietin alanvaihtoa jo ennen Koronaa. Nyt tulee ylitöitä ja pyydetään olemaan töissä sairaiden työntekijöiden tilalla. Flunssa myös siirtää työntekijöitä muutamien päivien sairaslomalle kun korona testit aikanaan kesti viikkoja ja näitä työntekijöitä piti sen ajan tuurata. En usko että moni enää haluaa Koronan jälkeen olla enää sairaanhoitajana töissä. Itselle tullut muutama hassu kymppi korona lisää ja ylitöistä tullut vain uupumusta.

  • Kuntayhtymässä päätetty lomautuksista säästöinä. Silti koko ajan haetaan sijaisia. Lomautetuista osa on pitänyt lomautuksen mieluimmin, kuin olisi lähtenyt sen ajaksi sijaiseksi johonkin toiseen yksikköön eli työstä kieltäytymistäkin esiintynyt. Kertovat että tulee hengähdystauoksi, kun on niin väsynyt/stressaantunut työyksikön tilanteisiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *