Sairaalahenkilöstön viimesyksyisen hyvinvointitutkimuksen tulokset ovat pysäyttäviä: hoitajien kohtaama asiakasväkivalta on lisääntynyt hälyttävästi. Väkivaltaa kokivat eniten alle 30-vuotiaat työntekijät. Sairaanhoitajista ja kätilöistä 40 prosenttia kertoo kokeneensa väkivaltaa työssään. Määrät ovat nousseet hurjasti. Vastaava luku neljä vuotta sitten oli 24 prosenttia.
Myös henkistä väkivaltaa koettiin aiempaa enemmän. Siitä raportoi 41 prosenttia kaikista vastaajista, kun vuonna 2015 luku oli 24 prosenttia. Työterveyslaitoksen seurantatutkimukseen vastasi yli 9 000 työntekijää.
Henkilöstörakenteen ja mitoituksen ongelmat nousevat vahvasti esiin myös Sairaanhoitajaliiton kyselyissä. Osittain väkivallan tai sen uhan kasvu johtuu siitä, että riittämättömän resurssoinnin takia hoitohenkilöstö joutuu yksin tilanteisiin, jotka aikaisemmin tehtiin työturvallisuussyistä pareittain. Riittämätön resurssointi on uhka paitsi potilasturvallisuudelle, myös hoitajien työturvallisuudelle. Tässä on yksi konkreettinen asia, johon tulee reagoida heti. Velvoitamme työnantajaa huolehtimaan siitä, ettei yksikään sairaanhoitaja joudu toimimaan yksin tilanteessa, johon liittyy turvallisuusriski. Sairaanhoitajan itsensä ei pidä suostua toimimaan yksin näissä tilanteissa.
Olemme valtavan yhteiskunnallisen ongelman äärellä. Samaan aikaan hoitoala kärvistelee jo ennestään hoitajapulan kourissa. Tilanne ei ole yksittäisen työntekijän ratkaistavissa. Työnantajien on huolehdittava työturvallisuudesta, mutta samalla yhteiskunnassamme tarvitaan paitsi laajempia toimia asiakasväkivallan kitkemiseksi myös ilmiön tunnistamista ja siihen puuttumista kaikilla saroilla vahvoin keinoin.
Ensimmäinen askel on ymmärtää väkivallan lisääntymisen juurisyy. Laajemmin ilmiö liittynee yleiseen auktoriteettien kunnioittamisen vähenemiseen. Blue light sabotage on Euroopan laajuinen uusi ilmiö, jossa virkatehtävissä olevat pelastus- ja turvallisuusviranomaiset joutuvat tahallisen häirinnän kohteeksi. On mahdotonta käsittää, että toisia työkseen auttavien ihmisten kimppuun hyökätään.
Sairaalat ja muut työnantajaorganisaatiot eivät tietenkään ole vastuussa yhteiskunnan arvojen kovenemisesta ja ”kaikki minulle heti” -asenteen yleistymisestä. Mutta turvallisten työolojen takaaminen kuuluu yksiselitteisesti työnantajan vastuulle.
Koko hoitohenkilöstölle on taattava työympäristö, jossa on turvallista tehdä hoitotyötä.
Terveisin Nina
