Tuoreen väitöskirjan mukaan alue-ensihoito on ennen kaikkea työtä terveydenhuollon eri osa-alueiden ja sosiaalitoimen yhteyspinnoilla. Suomessa työ hakee vielä muotoaan.
Väitöstutkija Tuija Rasku, mitä on alue-ensihoito?
– Käytän termiä kuvaamaan yhden hoitajan yksikköä, joka toteuttaa kiireetöntä ensihoitoa eli käy arvioimassa potilaan hoidon tarvetta, toteuttaa pientoimenpiteitä ja tarvittaessa järjestää potilaalle jatkohoidon. Suomessa asialle on monta nimeä, kuten mobiilihoitaja, liikkuva sairaanhoitaja tai päivystys olohuoneessa. Alue-ensihoidon keskeisiä tavoitteita ovat kotisairaanhoidon tukeminen, turhien päivystyskäyntien vähentäminen ja terveydenhuollon resurssien kohdentaminen oikein. Työtä tekevät kokeneet ensihoitajat ja sairaanhoitajat.
Millaista alue-ensihoitajan työ on?
– Se on hyvin itsenäistä ja joskus yksinäistäkin. Toisaalta siinä korostuu tiivis yhteistyö kotihoidon ammattilaisten, akuuttien ensihoitoyksiköiden, sosiaalitoimen ja päivystysten kanssa. Alue-ensihoitajalle on tärkeää tuntea alue ja sen palvelurakenteet sekä niissä työskentelevät ihmiset. Konkreettisia esimerkkejä yhteistyöstä ovat esimerkiksi tilanteet, joissa alue-ensihoitaja hakee psykiatrisen sairaanhoitajan mukaan käynnille tai käy rattijuopumusepäilyissä putkassa ottamassa humalatilan selvittämiseksi tarvittavat verikokeet.
Onko alue-ensihoito kustannustehokasta?
– Alue-ensihoidon erilaiset mallit ovat toimineet nyt muutamia vuosia, ja kustannustehokkuutta pyritään vasta selvittämään. Joistain malleista on laskelmia, ja tulokset näyttävät hyviltä. Tutkimuksessani mukana olleista alue-ensihoitajan kontakteista 67,6 prosentissa henkilö sai tarvitsemansa hoidon kotona eikä hän tarvinnut ambulanssikuljetusta sairaalaan. Yllättävää oli, että kolmannes kontakteista käytiin puhelimitse.
Terveystieteen maisteri Tuija Raskun hoitotieteen väitöskirja Community Paramedicine – an Integrated Care Model in a Primary Health Care tarkastettiin 11. maaliskuuta Tampereen yliopistossa.
Väitösnostot
Keski-ikäisten miesten yksinäisyydellä ja sosiaalisella eristäytyneisyydellä on pitkäaikaisia terveyshaittoja.
Sosiaalitieteiden maisteri Siiri-Liisi Kraavin terveystieteiden väitöskirja tarkastettiin 11. helmikuuta Itä-Suomen yliopistossa.
Nuorten terveysriskikäyttäytyminen on Etiopiassa yleistä ja terveysinterventiot tarpeellisia.
Jembere Berhanu Belihun hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 18. helmikuuta Itä-Suomen yliopistossa.
Tablettimuotoinen antibiootti on turvallinen ja tehokas hoito lievässä umpilisäketulehduksessa.
Lääketieteen lisensiaatti Jussi Haijasen kirurgian väitöskirja tarkastettiin 4. maaliskuuta Turun yliopistossa.
Teksti Suvi Leppiniemi
Kuva Eino Ansio
Kirjoitus on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 4/2022. Lue koko lehti.
