Sairaanhoitajaplus: Psykiatriset potilaat viettävät yhä lyhyemmän aikaa osastohoidossa ja monelle riittävät avohoidon palvelut. Avohoidossa omaisten rooli korostuu ja heiltä kysytään paljon voimavaroja.
– Lähes puolella omaisista on kasvanut riski sairastua itse esimerkiksi masennukseen, jos läheisellä on mielenterveys- tai päihdeongelma – tai molemmat, sanoo sairaanhoitaja ja projektikoordinaattori Tiina Vartiainen Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:stä.
Yhdistyksellä on käynnissä Ankkuri aallokossa -projekti, jossa pyritään kohentamaan mielenterveyspotilaitten omaisten tilannetta jo sairaalahoidon aikana. Pitkäniemen ja Sastamalan psykiatrisilla osastoilla ja poliklinikoilla henkilökunnalle on annettu teoria- ja kokemustietoa sekä erilaisia työvälineitä omaisten tukemiseen.
Projektin nimissä on käyty esimerkiksi Kokemus kuulluksi -paneelikeskusteluja, joissa keskustelijoina on potilaiden ja omaisten näkökulmia avaavia kokemusasiantuntijoita ja yleisönä ammattilaisia.
– Keskustelut ovat avanneet silmiä potilaiden ja omaisten kotitilanteelle, Vartiainen summaa.
Omaisten tiedonsaannin turvaamiseksi Ankkuri aallokossa tuotti materiaalipaketin, joka sisältää tietoa esimerkiksi sairauksista, omaisena olosta ja omaisten tukimuodoista. Materiaalipaketti auttaa myös hoitajia ottamaan asioita puheeksi keskusteluissa omaisten kanssa. Lisäksi suunniteltiin konkreettinen riskikartoitustyökalu, jonka avulla ammattilainen voi kartoittaa omaisen jaksamista.
– Omaisen uupumisen riskiä lisäävät esimerkiksi sairastuneen itsetuhoisuus, yhtäaikainen mielenterveys- ja päihdeongelma, perheen rahahuolet tai sairastuneen matala toimintakyky Vartiainen kuvaa.
Kuulluksi tuleminen ja tiedon saanti ovat omaiselle tärkeitä, joten projektissa koulutettiin kymmenkunta omaisneuvojaa. He tapaavat omaisia ja ohjaavat ensitietoryhmiä yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa, joilta saa tilanteessa vertaistukea. Tapaamisissa puhutaan laajasti läheisen sairastumiseen liittyvistä asioista ja omaisen omaan jaksamiseen liittyvistä asioista.
Ensitietoryhmiin voi tulla, vaikka läheisen sairastumisesta olisi aikaakin. Lisäksi omaisneuvojalle voi varata tapaamisen, jossa saa yksilöllistä ohjausta ja vertaistukea.
– Vaikka sairastuneen tilanne olisi kohentunut osastohoidon aikana, voi perhe olla vielä kriisissä. Tämä pitäisi ottaa huomioon kotilomia ja kotiutusta suunnitellessa, Vartiainen pohtii.
Ennen FinFamin projektiakin Pirkanmaalla psykiatrian toimialueella omaisten tarpeet on tiedostettu. Projektille oli silti tilausta.
– Osastoilla on tehty paljon hyvää omaistyötä. Haluamme työstä tasalaatuista ja sitä, että hyvät käytännöt jäävät elämään, sairaanhoitaja ja kehittämiskoordinaattori Noora Vehmas Pitkäniemen sairaalasta sanoo.
Sairaanhoitopiirin ja FinFami Pirkanmaan yhteistyö sai monia muotoja. Yhdistyksen projektityöntekijät kiersivät yksiköitä ja kertoivat omaistyöstä. Vehmas koordinoi asioita Pitkäniemessä ja oli mukana ideoimassa. Osastoilla oli projektille omat yhteyshenkilöt. Heidän ja kokemusasiantuntijoiden rooli oli merkittävä.
– Osastojen väki oli järjen ääni, kun me kehittämistyötä tekevät innostuimme joskus liikaakin. Toisaalta kolmas sektori on hyvä yhteistyökumppani, koska sitä eivät sido tiukat organisaatiorajat, Vehmas kuvaa.
Vehmas kiteyttää yhteistyön yhteen lauseeseen.
– Me olemme yhdessä enemmän kuin organisaatiot yksin.
Teksti Suvi Leppiniemi Kuvat Tomi Keiski ja Shutterstock
Haluatko lisää tämänkaltaisia artikkeleita, mutta et ole vielä tilaaja? Tilaa Sairaanhoitajaplus-uutiskirje
