Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida Dialogisen perheohjausintervention vaikuttavuutta perheen toimivuuteen, terveyteen ja saatuun sosiaaliseen tukeen vanhempien näkökulmasta.
Diana Cavonius-Rintahaka, TtT, post doc -tutkija, sh, pari- ja perhepsykoterapeutti, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, hoitotiede, Tampereen yliopisto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, lastenpsykiatria, neuropsykiatrian yksikkö, diana.cavonius@gmail.com.
Mervi Roos, TtM, yliopisto-opettaja, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, hoitotiede, Tampereen yliopisto, mervi.roos@tuni.fi.
Anna Liisa Aho, TtT, dosentti, yliopistonlehtori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, hoitotiede, Tampereen yliopisto, annaliisa.aho@tuni.fi
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida Dialogisen perheohjausintervention vaikuttavuutta perheen toimivuuteen, terveyteen ja saatuun sosiaaliseen tukeen vanhempien näkökulmasta.
Tutkimuksen aineisto ja menetelmät: Tutkimukseen osallistui lähtötasomittauksessa 50 perhettä, joilla on neuropsykiatrisia oireita omaava lapsi. Perheet satunnaistettiin interventioryhmään (ryhmä 1) ja vertailuryhmään (ryhmä 2). Perheen toimivuutta, terveyttä ja saatua sosiaalista tukea mitattiin FAFHES (Family Functioning, Health and Social Support) -mittarilla kuuden kuukauden kuluttua lähtötasomittauksesta.
Tulokset: Kuusi kuukautta dialogisen perheohjausintervention aloituksesta molemmissa ryhmissä oli havaittavissa positiivinen muutos perheen terveydessä ja ammattilaisilta saadussa sosiaalisessa tuessa. Sen sijaan perheen toimivuus heikentyi hieman molemmissa ryhmissä.
Päätelmät: Tämän tutkimuksen tulosten perusteella Dialogista perheohjausta voidaan suositella täydentävänä tukena perheille, kun lapsella on neuropsykiatrinen häiriö.
Avainsanat: dialogi, hoitotyö, neuropsykiatria, terveys, toimivuus, perheohjaus
Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään?
• Neuropsykiatriset häiriöt ovat vahvasti perinnöllisiä.
• Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten vanhemmilla on enemmän stressiä ja suurempi riski mielenterveyden ongelmille kuin terveiden lasten vanhemmilla.
• Vanhemmuuden ohjauksella on myönteinen vaikutus perheen toimivuuteen ja dynamiikkaan.
Mitä uutta tietoa tutkimus tuottaa?
• Dialogisen perheohjausintervention myötä vanhempien kokemus perheen terveydestä ja saadusta sosiaalisesta tuesta lisääntyi molemmissa ryhmissä.
• Dialoginen perheohjaus tuo kliiniseen käytäntöön uuden intervention, jota voidaan toteuttaa täydentävänä tukena neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheille.
• Tutkimus tuo tarkennettua tietoa kohderyhmän perheiden arjen toimivuudesta, terveydestä ja heidän tarvitsemasta tuesta.
Miten tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön käytännön, koulutuksen, johtamisen ja/tai tutkimuksen kehittämisessä?
• Tutkimus tuo uuden intervention hoitotyön käytäntöön perheille, joiden lapsella on neuropsykiatrinen häiriö.
• Terveydenhuollon henkilökuntaa tulisi kouluttaa Dialogisen perheohjausmallin käyttöönottoon sosiaali- ja terveysalan perus- ja jatkokoulutuksissa. Kyseistä perheinterventiota voidaan hyödyntää työyksiköiden implementaatioon liittyvässä kehittämistyössä.
• Tutkimus tarjoaa hoitotyön johtamiseen tietoa hyväksi havaitusta perheinterventiosta ja tarjoaa intervention toteuttamiseen tarvittavat rakenteet, teemat, sekä kohderyhmän perhetyöhön sisältötietoa helpottamaan suunnittelutyötä ja toteutusta.
Julkaisemme käytännön hoitotyötä palvelevaa Tutkiva hoitotyö -tiedelehteä, jotta sinä pysyisit helpolla tavalla kärryillä uusimmista tutkimuksista. Lehti on vain jäsenille. Liity jäseneksi täältä.
