Noora Oksa, bioanalyytikko, TtM, laboratoriohoitaja, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto; Turun yliopistollinen keskussairaala, oksa.noora@gmail.com
Heli Kerimaa, TtM, väitöskirjatutkija, yliopisto-opettaja, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto; Medical Research Center Oulu, Oulun yliopistollinen sairaala ja Oulun yliopisto, heli.kerimaa@oulu.fi
Tarja Pölkki, TtT, professori, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto; Medical Research Center Oulu, Oulun yliopistollinen sairaala ja Oulun yliopisto, tarja.polkki@oulu.fi
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitajien osaamista aivojen sarjamagneettistimulaatio (rTMS) -hoidolla toteutettavassa kivunhoidossa.
Aineisto ja menetelmät: Aineisto kerättiin helmi-maaliskuun 2022 aikana haastattelemalla kolmen suomalaisen yliopistollisen sairaalan kliinisen neurofysiologian laboratorio- ja sairaanhoitajia (n=13), jotka tekivät rTMS-hoitoja kipupotilaille. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulokset: rTMS-hoidolla toteutettava kivunhoito edellyttää hoitajalta kliinistä osaamista, toiminta- ja päätöksenteko-osaamista, vuorovaikutusosaamista, lähitieteiden osaamista, eettistä osaamista sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien osaamista.
Päätelmät: Kivunhoito rTMS-hoidolla edellyttää hoitajalta laajaalaista osaamista. Hoitajien osaaminen perustuu usein yksiköiden omaan perehdytykseen. Laadukkaan, turvallisen ja vaikuttavan hoidon mahdollistamiseksi rTMS-hoitoja tekevien hoitajien osaamista tulee kehittää ja ylläpitää kansallisen koulutuksen avulla. Koulutuksen suunnittelu edellyttää kuitenkin hoitajien työtehtävien yhtenäistämistä eri yksiöiden välillä.
Asiasanat: kivunhoito, laboratoriohoitaja, osaaminen, rTMS-hoito, sairaanhoitaja
Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään?
• Jokaisella kivusta kärsivällä on oikeus saada riittävää kivunhoitoa asianmukaisesti koulutetulta terveydenhuollon ammattilaiselta.
• Uudet hoitomuodot, kuten rTMS-hoito lisäävät potilaiden mahdollisuuksia, mutta samalla luovat vaatimuksia hoitajien osaamisen, tietojen ja taitojen kehittymiselle.
• rTMS-hoidon aikana hoitajan tehtävänä on vastata laadukkaasta ja turvallisesta hoidosta, tukea ja ohjata potilas sekä luoda luottamuksellinen suhde potilaaseen.
Mitä uutta tietoa tutkimus tuottaa?
• rTMS-hoidolla toteutettava kivunhoito edellyttää hoitajalta laaja-alaista osaamista, kuten kliinistä osaamista, toiminta- ja päätöksentekoosaamista, vuorovaikutusosaamista, lähitieteiden osaamista, eettistä osaamista sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien osaamista.
• Laadukkaan, turvallisen ja vaikuttavan hoidon mahdollistamiseksi rTMShoitoja tekevien hoitajien osaamista tulee kehittää ja ylläpitää kansallisen koulutuksen avulla.
Miten tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön käytännön, koulutuksen, johtamisen ja/tai tutkimuksen kehittämisessä?
• Tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön käytännössä rTMS-hoitoja tekevien hoitajien osaamisen kehittämisessä ja ylläpidossa.
• Tulokset tuottavat tietoa kliinisen neurofysiologian esihenkilöille hoitotyön osaamisen johtamiseen.
• Tuloksia voidaan hyödyntää uusien työntekijöiden perehdytyksessä ja hoitajille suunnatun kansallisen koulutuksen suunnittelussa.
Julkaisemme käytännön hoitotyötä palvelevaa Tutkiva hoitotyö -tiedelehteä, jotta sinä pysyisit helpolla tavalla kärryillä uusimmista tutkimuksista. Lehti on vain jäsenille. Liity jäseneksi täältä.
