Tutkiva Hoitotyö -tiivistelmä
Kiviluoma A, Roos M, Herttuala N, Leikkola P & Suominen T. 2020. Hoitohenkilökunnan arvio leikkausosastosta ammatillisena hoitotyön toimintaympäristönä. Tutkiva Hoitotyö 18(1), 12–19.
Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata leikkausosaston ammatillista hoitotyön toimintaympäristöä hoitohenkilökunnan näkökulmasta.
Aineisto ja menetelmät: Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä erään suomalaisen keskussairaalan leikkausosaston hoitohenkilökunnalta Practice Environment Scale of the Nursing Work Index (PES-NWI) -mittarilla. Vastausprosentti oli 79. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimuksen tulokset: Vastaajista (n=84) suurin osa oli sairaanhoitajia, alle 50 vuotiaita ja naisia. Lähes kolmella neljästä oli työkokemusta yli kymmenen vuotta. Hoitohenkilökunta arvioi leikkausosaston ammatillisen hoitotyön toimintaympäristön huonoksi. Parhaimmat arviot sai kollegiaalisuus sairaanhoitaja-lääkärisuhteissa ja huonoimmat arviot sairaanhoitajien osallistuminen sairaalan toimintoihin. Alle 40-vuotiaat (p=0,002) ja 10 vuotta tai vähemmän työkokemusta omaavat (p=0,005) työntekijät arvioivat leikkausosaston laadukkaan hoitotyön perusteet myönteisimmin.
Päätelmät: Laadukkaan leikkausosastolla toteutettavan hoitotyön eli perioperatiivisen hoitotyön kehittämisessä tulisi mahdollistaa hoitohenkilökunnan ammatillinen kasvu iästä ja työkokemuksesta riippumatta. Sairaanhoitajien ja lääkäreiden hyvät yhteistyösuhteet tulee jatkossakin säilyttää ja pyrkiä entisestäänkin parantamaan.
Asiasanat: kysely, leikkausosasto, perioperatiivinen, PES-NWI, toimintaympäristö
Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään?
• Sairaanhoitajien työolot, työhyvinvointi ja alan vetovoimaisuus ovat tyydyttävällä tasolla hoitohenkilökunnan näkökulmasta, toisaalta leikkausosaston sairaanhoitajat ovat aiemmin arvioineet ammatillista hoitotyön toimintaympäristöään kriittisesti.
• Positiivinen arvio ammatillisesta hoitotyön toimintaympäristöstä on yhteydessä korkeampaan ammatilliseen osaamiseen ja hoitotyön laatuun sekä vähäisempään työtyytymättömyyteen ja työuupumukseen.
Mitä uutta tietoa tutkimus tuottaa?
• Hoitohenkilökunnan näkökulmasta leikkausosaston ammatillisen hoitotyön organisaatiotason toimintaympäristö oli huono.
• Hoitohenkilökunta arvioi työyksikkötason ammatillisen hoitotyön toimintaympäristön hyväksi.
• Laadukkaan hoitotyön perusteet ja kollegiaalisuus sairaanhoitaja-lääkärisuhteissa arvioitiin parhaimmaksi hoitohenkilökunnan näkökulmasta.
Miten tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön johtamisen ja leikkausosaston ammatillisen hoitotyön toimintaympäristön kehittämisessä?
• Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään leikkausosaston ammatillista hoitotyön toimintaympäristöä hoitohenkilökunnan näkökulmasta.
• Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä leikkausosaston ammatillista hoitotyön toimintaympäristöä ja hoitotyön johtamista. Esimerkiksi lisäämällä hoitohenkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa sairaalan päätöksentekoon ja edistämällä osastonhoitajan näkyvyyttä päivittäisessä hoitotyössä voitaisiin mahdollisesti parantaa hoitohenkilöstön arviota organisaatiotason ammatillisen hoitotyön toimintaympäristöstä. Tämä saattaisi lisätä hoitohenkilöstön sitoutumista työhönsä ja parantaa työtyytyväisyyttä.
