Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitohenkilökunnan kokemuksia 2–16-vuotiaiden lasten kohtaamisesta ja osallisuuden mahdollistamisesta kipua aiheuttavan toimenpiteen yhteydessä sairaalassa.
Anu Mäntylä, sairaanhoitaja (ylempi AMK), kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, Sairaala Nova, anu.mantyla@hyvaks.fi
Jaana Peltokoski, TtT, arviointiylihoitaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, Sairaala Nova, jaana.peltokoski@hyvaks.fi Hanna Hopia, TtT, dosentti, yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hanna.hopia@jamk.fi
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus: Kuvata hoitohenkilökunnan kokemuksia 2–16-vuotiaiden lasten kohtaamisesta ja osallisuuden mahdollistamisesta kipua aiheuttavan toimenpiteen yhteydessä sairaalassa.
Aineisto ja menetelmät: Aineistonkeruussa käytettiin kriittisten tapahtumien menetelmää ja sähköistä Webropol-ohjelmaa. Yhdeksän lasten hoitotyön ammattilaista kuvasi kriittisiä tapahtumia kivuliaan toimenpiteen yhteydessä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulokset: Lapsen kohtaamiseen vaikuttavat hoitohenkilökunnan toteuttama lapsilähtöinen vuorovaikutus, turvallisuuden tunteen luominen ja vanhempien ohjaus sekä henkilökunnan ammatillinen toimenpideosaaminen. Lapsen osallisuuden mahdollistamiseen vaikuttavat tekijät ovat ikätasoisen vuorovaikutuksen toteutuminen, kivunhoidon suunnittelu ja lapsen ohjaaminen, lapsen kommunikaatiovaikeuksien huomiointi, hoitohenkilökunnan kiire sekä toimenpiteen aikainen lapsen fyysinen rajoittaminen.
Päätelmät: Tulokset antavat viitteitä siitä, että hoitohenkilökunnan tavoitteena on toimia lapsen edun mukaisesti kivuliaan toimenpiteen yhteydessä, mutta kiire ja rutiinit haastavat lapsen yksilöllistä kohtaamista. Lapsinäkökulman mukaista kohtaamista ja osallisuuden mahdollistamista kivuliaan toimenpiteen yhteydessä on syytä edelleen kehittää.
Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään?
• Lapsen kohtaaminen kipua aiheuttavissa toimenpiteissä vaatii hoitohenkilökunnalta syvällistä tietoa lapsen kehitysvaiheista sekä ymmärrystä lapsen ja hoitohenkilökunnan välisen vuorovaikutuksen merkityksestä.
• Lapsen hoito tulee suunnitella siten, että lapsen osallisuus, tietoisuus ja aktiivinen rooli toteutuvat kivuliaan toimenpiteen yhteydessä. Lapsikeskeisellä toimintamallilla pyritään suojaamaan lasta tahattomalta kärsimykseltä ja kivulta.
• Hoitohenkilökunnan ja vanhempien asenteet, resurssit ja toiminta päätöksenteossa vaikuttavat lasten mahdollisuuteen ilmaista mielipiteensä ja osallistua omaa hoitoa koskeviin päätöksiin.
Mitä uutta tietoa tutkimus tuottaa?
• Hoitohenkilökunta tiedostaa kohtaamisen merkityksen ja lapsen osallisuuden tarkoituksen kipua aiheuttavien toimenpiteiden yhteydessä ja hyödyntää osaamistaan monipuolisesti edistääkseen lapsen edun toteutumista, mutta rutiinit ja kiire heikentävät lapsen kohtaamista.
• Lapsen mielipiteen säännönmukainen huomiointi ja osallisuuden mahdollistuminen päätöksentekoprosessissa eivät täysin toteudu.
• Toimenpiteisiin liittyvä fyysinen rajoittaminen ja heikko kivunhoito heikentävät lapsen osallisuutta ja rikkovat heidän oikeuksiaan.
Miten tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön käytännön, koulutuksen, johtamisen ja/tai tutkimuksen kehittämisessä?
• Lapsen yksilöllinen kohtaaminen sekä osallisuuden ja oikeuksien toteutuminen tulisi sisällyttää osaksi lapsinäkökulman mukaista hoitotyötä.
• Keskustelu hoitohenkilökunnan rutiinien ja vuorovaikutuksen merkityksestä lapsen kohtaamiseen ja osallisuuden mahdollistumiseen työyhteisössä tulisi olla systemaattista ja säännöllistä sekä kuulua hoitohenkilökunnan perehdytykseen ja täydennyskoulutukseen.
• Tutkimustietoa tarvitaan lasten kokemuksista ja näkemyksistä kohtaamista ja osallisuutta vahvistavista keinoista kipua aiheuttavien toimenpiteiden yhteydessä.
Julkaisemme käytännön hoitotyötä palvelevaa Tutkiva hoitotyö -tiedelehteä, jotta sinä pysyisit helpolla tavalla kärryillä uusimmista tutkimuksista. Lehti on vain jäsenille. Liity jäseneksi täältä.
