Siirry sisältöön
Liity jäseneksi

Hoitotyön johtajien ja hoitotyöntekijöiden työhyvinvointi ja työskentely koronapandemian aikana

Tutkiva Hoitotyö -tiivistelmä. Antikainen M, Terkamo-Moisio A, Häggman-Laitila A. 2021. Hoitotyön johtajien ja hoitotyöntekijöiden työhyvinvointi ja työskentely koronapandemian aikana. Tutkiva Hoitotyö 19(4), 3–11.

Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoitus on kuvata hoitotyön johtajien ja hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia ja työskentely koronapandemian aikana. Tavoitteena on tuottaa tietoa pandemia-ajan työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämiseen.

Aineisto ja menetelmät: Sähköiseen kyselyyn osallistui Suomessa 103 henkilöä marras- ja joulukuussa 2020. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä sekä tilastotieteen menetelmin.

Tulokset: Koronapandemia heikensi tutkimukseen osallistujien työhyvinvointia, johtuen työn muutoksista, kuten suojavarusteissa työskentely, huoli jaksamisesta, äkilliset muutokset osaamisvaatimuksissa, ammatillisen tuen puute, koronaturvallisuutta tukevat järjestelyt ja heikentynyt työn johtaminen. Työhyvinvointia vahvistavia tekijöitä olivat siirtyminen etä- ja kaksivuorotyöhön, työntekijälähtöinen työvuorosuunnittelu, koronaturvallisuuden huomioiminen ja lisäkorvauksen saaminen työstä. Avoimen työyhteisön tuki ja työntekijän oma vapaa-ajan toiminta vahvistivat työhyvinvointia.

Päätelmät: Pandemia-aika muuttaa hoitotyöntekijöiden ja hoitotyön johtajien tehtäviä heikentäen työhyvinvointia. Tuloksia voidaan hyödyntää pandemia-ajan johtamisen kehittämisessä ja työhyvinvointia tukevien varautumissuunnitelmien laadinnassa.

Asiasanat: hoitotyön johtaja, hoitotyöntekijä, koronapandemia, kyselytutkimus, työhyvinvointi

Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään?

• Koronapandemia on heikentänyt jo aiemmin muita aloja heikommalla tasolla olevaa terveydenhuollon ammattilaisten työhyvinvointia, joka on yhteydessä työhön sitoutumiseen sekä alanvaihtoaikeisiin.

• Terveydenhuollon ammattilaisten työhyvinvointia koronapandemian aikana ovat tukeneet perehdytys ja koulutus potilastyön muutoksiin, pandemiasta aiheutuvan huolen ja pelon huomiointi, riittävät henkilöstöresurssit, hyvä esimiestyö, onnistunut viestintä sekä henkilön oman resilienssin vahvistaminen.

• Kansallinen tieto hoitotyön johtajien ja hoitotyöntekijöiden työhyvinvoinnista ja työstä koronapandemian aikana on vähäistä.

Mitä uutta tietoa tutkimus tuottaa?

• Hoitotyön johtajien ja hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia heikensi työkuormitus, joka liittyi suojavarusteisiin, hoitotyön toimintojen uudelleen suunnitteluun ja järjestelyyn ja johtamiseen.

• Hoitotyön johtajien ja hoitotyöntekijöiden työkuormitusta lisäsivät monet ennakoimattomat muutokset toiminnassa sekä pandemian aiheuttama pelko ja huoli.

• Hoitotyön johtajien ja hoitotyöntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseen ehdotettiin kriisiajan olosuhteet tuntevaa johtamista, selkeää ja kannustavaa viestintää, työyhteisön avoimuutta, sekä riittävää palautumisaikaa raskaasta työstä.

Miten tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön käytännön ja johtamisen kehittämisessä

• Hoitotyön johtajien ja hoitotyöntekijöiden perus- ja täydennyskoulutukseen tulisi sisällyttää pandemia-ajan toiminta ja kriisijohtaminen.

• Hoitotyön johtajien ja hoitotyöntekijöiden työhyvinvointikysymykset tulee huomioida kriisiajan varautumissuunnitelmissa.

• Pandemia-ajan johtamisessa ja viestinnässä tulee huomioida pandemian vaikutukset hoitotyön johtajien ja hoitotyöntekijöiden työhyvinvointiin.