Siirry sisältöön
Sairaanhoitajapäivät Liity jäseneksi Asiointipalvelu
In English Haku

Huumeidenkäyttäjät kertovat, miten hoitoa tulisi kehittää

Teresa Raita, Turun ammattikorkeakoulu, Master School, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja YAMK, kliininen asiantuntija
Huumeidenkäyttäjien hoito ja sen kehittäminen (2021)
Linkki opinnäytetyöhön: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101518713

Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tavoitteena oli löytää uusia ideoita huumehoidon kehittämiseksi. Tutkimukseen haastateltiin kuutta erään terveysneuvontapisteen entistä tai nykyistä asiakasta. Heistä kaksi oli naisia ja neljä miehiä. Ikäjakauma oli 24–53 vuotta. Haastateltavilla oli kokemusta huumeiden käytöstä ja huumeisiin liittyvistä hoidoista. Osalla oli kokemusta myös korvaushoidosta.

Tutkimuksessa kävi ilmi useita asioita, joiden avulla huumeidenkäyttäjien hoitoa voitaisiin kehittää. Hoidossa tulisi kiinnittää erityistä huomiota vuorovaikutuksen laatuun ja ihmistä arvostavaan kohtaamiseen. Hoitohenkilöstöltä toivotaan enemmän kannustavaa asennetta.

Kokemusasiantuntijuutta kannattaisi hyödyntää aiempaa enemmän. Kokemusasiantuntija voisi olla esimerkiksi sote-ammattilaisen työpari, joka auttaisi ammattilaista ymmärtämään huumeidenkäyttäjää. Kokemusasiantuntijoiden tietämystä tulisi arvostaa.

Hoitoon tulisi päästä nykyistä helpommin ja tarvittaessa heti, myös päihtyneenä. Haastateltavien mukaan Suomessa on tällä hetkellä suuria eroja siinä, kuinka nopeasti hoitoon pääsee ja miten asiakkaita hoidetaan. Asiakkaat voivat jopa muuttaa toiselle paikkakunnalle hoitojen saatavuuden vuoksi. Kansallisella tasolla kuntien välillä olevia hoitolinjoja tulisi yhtenäistää.

Korvaushoidon osalta toivottiin, että sitä annettaisiin vain oikeille narkomaaneille. Lisäksi erityisesti nuorten hoitoon tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja heille tulisi ensi sijassa antaa jotakin muuta hoitoa kuin korvaushoitoa. Kaikille korvaushoidossa oleville toivottiin samoja sääntöjä.

Haastateltavien mukaan huumeongelmaisten mielenterveysongelmia ei huomioida tai hoideta tällä hetkellä tarpeeksi hyvin. Vastaajien mielestä mielenterveyden ongelmat tulisi ottaa vakavammin ja niihin pitäisi saada tarvittava apu.

Oman motivaation merkitys hoidon onnistumisen kannalta on haastateltavien mukaan erittäin tärkeää. Asiakkaan pitää itse haluta päihteiden käytön lopettamista. Mikäli asiakkaalla ei löydy motivaatiota, voi ammattilainen auttaa asiakasta motivaation löytämisessä tai lisäämisessä.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kaikessa päihdetyössä kansallisella tasolla erityisesti kohtaamistaitojen kehittämisessä, asiakkaan motivoinnissa ja mielenterveysongelmien huomioinnissa. Kokemusasiantuntijoiden käyttöä voitaneen lisätä helposti. Hoitolinjojen yhtenäistäminen kansallisella tasolla on laajempi prosessi, jota kannattaisi työstää nykyistä aktiivisemmin.

Sairaanhoitaja-lehden Valmista tuli -palstalla esitellään Sairaanhoitajaliiton jäsenten opinnäytetöitä.