Keuhkoahtaumatautia sairastavien ohjaus painottuu liiaksi taudin lääketieteelliseen hoitoon, toteaa tuore väitöskirja. Puheeksi pitää ottaa nekin asiat, joista potilas ei osaa tai rohkene kysyä.
Väitöstutkija Hannele Siltanen, millaista tietoa keuhkoahtaumatautia sairastavat tarvitsevat?
– Tiedontarpeet ovat laajat ja yksilölliset. Tukea ja ohjausta tarvitaan tupakoinnin lopettamiseen ja taudin lääkkeelliseen hoitoon, mutta lisäksi sairastuneet tarvitsevat tietoa esimerkiksi ravitsemuksesta, psyykkisestä jaksamisesta, parisuhteesta ja palliatiivisesta hoidosta.
Miten potilaiden ohjaus toteutui tutkimuksessasi?
– Meillä osataan ohjata sairauden lääketieteellinen hoito, ja parhaimmillaan keuhkoahtaumatautia sairastavat saavat tarvitsemaansa tietoa hyvin. Kehittämisen varaa kuitenkin on, sillä ohjauksen sosiaaliset, psyykkiset ja henkiset sisällöt jäävät pienelle huomiolle. Esimerkiksi hoitouupumusta tai sairauden etenemistä ei useinkaan oteta puheeksi.
Miksi hyvä ohjaus on tärkeää?
– Ohjauksella voidaan tukea omahoidon toteutumista, ja siten mahdollisesti hidastaa taudin etenemistä sekä parantaa elämänlaatua. Ruotsalaisessa tutkimuksessa todettiin, että yksiköissä, joissa työskentelee astma- ja keuhkoahtaumatautihoitajia, keuhkoahtaumatautia sairastavilla oli vähemmän taudin pahenemisvaiheita. Myös Suomessa perusterveydenhuollossa tulisi olla keuhkoahtaumatautia sairastavien hoitoon kouluttautuneita sairaanhoitajia.
Mikä ohjauksessa on keskeisintä?
– Ammattilaisen tulisi pystyä selvittämään potilaan yksilöllinen tiedontarve ja keskustelemaan myös asioista, joita potilas ei itse huomaa tai rohkene nostaa esille. Parasta olisi, jos tiedontarpeiden kartoitus tehtäisiin jo ennen vastaanottoa.
Terveystieteiden maisteri Hannele Siltasen hoitotieteen väitöskirja Keuhkoahtaumatautia sairastavan tiedontarpeisiin kohdentuva omahoidon ohjaus tarkastettiin 28. toukokuuta Tampereen yliopistossa.
Väitösnostot
Opiskelijoiden päätöksentekotaitoja tulee kehittää koko sairaanhoitajaopintojen ajan.
Terveystieteiden maisteri Jonna Vierulan hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 4. kesäkuuta Turun yliopistossa.
Lapset ja vanhemmat pitävät lasten päivystyshoitoa korkeatasoisena.
Terveystieteiden maisteri Katja Janhusen hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 11. kesäkuuta Itä-Suomen yliopistossa.
Perhe-elämän ongelmat voivat vaikeuttaa sepelvaltimotautia sairastavan kuntoutumista.
Terveystieteiden maisteri Sonja Tuomiston hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 16. kesäkuuta Tampereen yliopistossa.
Teksti Suvi Leppiniemi
Kuva Eino Ansio
Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 6/2021. Lue koko lehti.
