Helsingin Sanomat julkaisi reportaasin Operaatio kenttäsairaala (6.2.2022). Mietin, mitä voisimme oppia Helsingin kaupungin Herttoniemeen perustetun kriisinajan kenttäsairaalan toiminnasta. Uskallan sanoa, että hyvin paljon. Turhaa byrokratiaa on karsittu ja hierarkiat on heitetty sivuun. Toimintakulttuuri perustuu siihen, että kaikki saavat tehdä ehdotuksia ja arkiset oivallukset otetaan heti käyttöön.
Suunnitelmat varasairaalasta olivat olleet olemassa jo parin vuoden ajan, mutta toteutus oli nopea: päätös tehtiin perjantaina ja varasairaala avattiin maanantaina. Huikea suoritus. Organisointia ja juoksevia asioita on ollut varmasti loputtomasti. Ilman hyvää organisointia ja yhteistä tahtotilaa kyseessä olisi ollut mahdoton tehtävä.
Ammattilaisten ja avustavan henkilöstön rekrytoiminen tällä aikataululla tässä hoitajapulassa kuulostaa myös mahdottomalta tehtävältä. Mutta siinäkin onnistuttiin. Henkilöstö kuvailee osastolla olevan poikkeuksellinen yhteishenki ja kaikkien auttavan toisiaan. Tällaisen soisi jatkuvan myös poikkeusolojen jälkeen ja rantautuvan laajasti koko sote-sektorille.
Palautteen merkitys on oivallettu, sitä pyydetään jatkuvasti. Osastonhoitajan rooli työnteon mahdollistajana on merkittävä. Osastonhoitajan tärkeät kysymykset ovatkin: Miten sinulla menee? Voinko auttaa sinua jotenkin? Toisilleen tuntematon henkilöstö on uuden edessä ollut valmis itse oppimaan ja myös auttamaan työkaveria.
Hyvä ja toimiva työyhteisö ei siis ole utopiaa.
Gott samarbete är inte utopi
Helsingin Sanomat publicerade reportaget Operaatio kenttäsairaala (6.2.2022). Jag funderar på vad vi kunde lära oss av hur det kristidsfältsjukhus fungerar som Helsingfors stad grundande i Hertonäs. Jag vågar säga att väldigt mycket. Onödig byråkrati har skurits ner och hierarkierna kastats åt sidan. Verksamhetskulturen baseras på att alla får komma med förslag och vardagliga idéer tas genast i bruk.
Planerna på ett reservsjukhus hade funnits redan i några år men genomförandet gick snabbt: beslut fattades på fredagen och reservsjukhuset öppnades på måndagen. En svindlande prestation. Det har säkert funnits gränslöst med organisering och löpande ärenden. Utan god organisering och gemensamma föresatser hade det varit en omöjlig uppgift.
Också att rekrytera yrkesutbildade och hjälppersonal med den här tidtabellen och sjukskötarbristen låter som en omöjlig uppgift. Men även det lyckades. Personalen beskriver att exceptionell gemenskapskänsla råder på avdelningen och alla hjälper varandra. Sådant skulle man gärna se att fortsätter även efter undantagsförhållandena och blir ordentligt etablerat i hela vårdsektorn.
Betydelsen av respons har man insett, det ber man ständigt om. Avdelningsskötarnas roll i att göra arbetet möjligt är betydande. Viktiga frågor för avdelningsskötaren är: Hur går det för dig? Kan jag hjälpa dig på något sätt? Personal som är obekant med varandra har inför det nya varit beredd att själv lära sig och hjälpa arbetskamraterna.
Ett god och fungerande arbetsgemenskap är alltså inte utopi.
Kirjoitus on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 3/2022. Lue koko lehti.
