Mielenterveyden häiriöiden arvioidaan maksavan Suomessa 5,6 prosenttia bruttokansantuotteesta vuodessa ja mielenterveyden häiriöt ovat suurin syy työikäisten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiselle. Mielenterveyshoitotyön opinnoissa on ammattikorkeakoulujen välillä suuria eroja opintopistemäärissä ja opetuksen sisällöissä ja erikoissairaanhoitajan tutkinnoista on luovuttu jo 1990-luvun puolivälissä. Mielenterveyshoitotyön syventäviä opintoja ei järjestetä kaikissa ammattikorkeakoulussa ja myös perusopinnoissa mielenterveyshoitotyön opintopisteiden määrä vaihtelee, joten vastavalmistuneiden sairaanhoitajien mielenterveyshoitotyön osaamisessa on vaihtelua.
Tasalaatuista erikoistumiskoulutusta ei ole tarjolla
Tällä hetkellä kaikki sairaanhoitajat valmistuvat tutkintonimikkeellä sairaanhoitaja (AMK), joka ei kuvaa koulutuksen aikana hankittua syventävää osaamista. Kun osaamista ei tunnisteta, ei ole myöskään mahdollista luotettavasti tietää, paljonko sairaanhoitajia mielenterveyshoitotyön kentällä Suomessa työskentelee . Tämä hankaloittaa ammattiryhmän tunnistamista tärkeänä osana mielenterveystyötä tekeviä ammattilaisia sekä tekee mahdottomaksi tilastoinnin ja kansainvälisen vertailtavuuden.
Sairaanhoitajatutkinnon jälkeisiä lisäkoulutuksia sairaanhoitajille ovat muun muassa mielenterveys- ja päihdehoitotyön erikoistumiskoulutus, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon mielenterveys- ja päihdetyön kliinisen asiantuntijan opinnot tai psykoterapiaopinnot. Lisäksi työnantajat järjestävät erilaisia lisä- ja täydennyskoulutuksia joko omana toimintanaan tai yhdessä koulutusorganisaatioiden kanssa.
Monialaiset 30 opintopisteen mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutukset (erko) on suunnattu sairaanhoitajien lisäksi muun muassa sosiaalialalla toimiville amk-tutkinnon omaaville ammattilaisille. Koulutus tuottaa mielenterveys- ja päihdetyön osaamista, joka on kohdennettu laajasti esimerkiksi perusterveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen. Erko-opintoja ohjaa yhteinen opetussuunnitelma, mutta toteutuksessa on jonkin verran vaihtelua eri ammattikorkeakoulujen välillä. Ylemmän ammattikorkeakoulun mielenterveys- ja päihdetyön opintoja vaihtelevin painotuksin järjestävät eri ammattikorkeakoulut Suomessa.
Eri toimintaympäristöissä tarvittava erikoisosaaminen huomioitava koulutuksessa
Odotukset sairaanhoitajien psykiatrisen- ja mielenterveyshoitotyön osaamista kohtaan ovat suuret. Sairaanhoitajilta edellytetään sekä teoreettista tietoa että käytännön taitoa kohdata ihminen vaikeissakin tilanteissa. Tämän vuoksi erikoistumiskoulutukselle on tarvetta ja sen sisällössä tulee huomioida eri toimintaympäristöissä tarvittava erikoisosaaminen (Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen -hanke loppuraportti Valtioneuvoston julkaisuja 2023:15).
Urapolut ja koulutusmahdollisuudet tehtävä näkyväksi
Psykiatrinen sairaanhoito ja koko mielenterveyskenttä ovat valtavan haasteen edessä. On välttämätöntä tarkastella huolellisesti rajallisten resurssien kustannustehokasta käyttöä kaikkien ammattiroolien osalta koko järjestelmässä. Sosiaali- ja terveysalan houkuttelevuus ja alalla pysyminen ovat keskeisiä huolenaiheita sairaanhoitajien osalta. Urapolkujen ja koulutusmahdollisuuksien näkyväksi tekeminen jo alalle kouluttautumista suunnittelevalle onkin tärkeää.
Ensin on tunnistettava ja tunnustettava aiempi osaaminen
Mielenterveysstrategian mukaisesti hyvinvointialueilla on käynnissä useita osaamisen lisäämiseen ja vahvistamiseen liittyviä koulutuksia. Näiden koulutusten sekä syventävät opinnot sairaanhoitajakoulutuksessa opiskelleiden osalta tulisi tunnistaa ensin nykyinen osaaminen ja fokusoida koulutus tunnistettuihin osaamisen vajeisiin, jotta koulutustarpeet ja koulutuksen tarjonta kohtaisivat ja päällekkäisyyksiltä vältyttäisiin.
Koulutuksen resurssit voidaan suunnata järkevällä tavalla, kun aiempi osaaminen tunnistetaan ja sitä arvostetaan. Työhön ja osaamiseen liittyvällä arvostuksella on vaikutusta myös halukkuuteen pysyä tai lähteä alalta samalla kun se on moniammatillisen yhteistyön edellytys.
Erityishuomio erikoistuneen hoitotyön osaamiseen
Mielenterveyshoitotyö vaatii monipuolista erikoisosaamista. Kliinisesti erikoistuneet sairaanhoitajat voisivat työskennellä myös erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapinnalla peruspalveluita tukien. Näin tekevät jo syventävät opinnot suorittaneet sairaanhoitajat. Mielenterveyspalvelujen kohdalla tämän tyyppinen työnkuva olisi erityisen tarpeellinen ja mahdollistaisi erikoistuneen hoitotyön osaamisen palvelujen tarjoamisen perustasolla.
Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa avohoidon puolella sairaanhoitajan työ on pitkälle hoitajavastaanottotyötä. Sairaalahoidossa sairaanhoitajat ovat vastuussa osaston päivittäisestä toiminnasta ja kohtaavat potilaiden ja omaisten akuutin kriisin usein eettisesti haastavissa olosuhteisessa. Sairaanhoitajilta edellytetään ymmärrystä mielenterveyden ongelmista, niiden hoidosta, palveluverkostosta sekä taitoa toteuttaa psykoterapeuttisia interventioita.
Mielenterveystyön kehittäminen ja tutkimus ry ja Suomen Sairaanhoitajat korostavat tarvetta psykiatrisen ja mielenterveyden hoitotyön erikoistumiskoulutusten mahdollisimman pikaiselle käynnistämiselle ja koulutusta vastaavien tehtävänkuvien luomiselle työelämään. Kansallisesti on jo käynnistynyt hanke, jonka tarkoituksena on kuvata psykiatriaan ja mielenterveyden hoitotyöhön erikoistuneiden sairaanhoitajien kompetenssit ja työnkuva. On todella tärkeää, että myös varsinainen koulutus päästään käynnistämään mahdollisimman nopeasti.
Suomen Sairaanhoitajiin kuuluu 32 asiantuntijajaostoa, jotka ovat alan ammatillisia tai asiantuntijoiden muodostamia yhdistyksiä, yhteisöjä tai verkostoja. Mielenterveystyön kehittäminen ja tutkimus ry on yksi asiantuntijajaostoista.
