Viime aikojen uutiset törkeistä laiminlyönneistä ikäihmisten hoivassa ja hoidossa ovat häpeällistä luettavaa. Miksi omaisten viestejä laiminlyönneistä tai ammattilaisten viestejä eettisestä uupumisesta ei kuultu tai haluttu kuulla ennen kuin valvova viranomainen puuttui peliin?
Yksityisessä terveydenhuollossa ei sinällään ole mitään vikaa. Se tosin edellyttää, että kuluttajalla on mahdollisuus äänestää kukkarollaan ja jaloillaan, mikäli homma ei toimi. Oikeassa markkinataloudessa huonolaatuiset ja epäkurantit palveluntarjoajat putoavat pois pelistä. Ikäihmisillä ei tätä valinnan mahdollisuutta ole. Hoiva ja hoito on yksityistetty suurelta osin monopoliasemassa toimiville hoivajäteille, joten oikeaa kilpailutilannetta ei ole olemassa. Etenkin pienillä paikkakunnilla hoivajätit ovat usein ainoa vaihtoehto.
Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa, ja jos palvelun tilaava julkinen taho määrittää hinnan alhaiseksi, voitto tehdään kuluja karsimalla, toisin sanoen laatua laskemalla. Hinta ei saa olla ainoa määräävä tekijä terveydenhuollon kilpailutuksessa! Hinnan lisäksi ostopalvelusopimuksissa tulee olla selkeät hyvän hoidon laatustandardit sekä sanktiot niiden noudattamatta jättämiselle.
Hyvä hoito ja hoiva edellyttävät oikein resursoitua ja osaavaa hoitohenkilöstöä. Mitoituksen on perustuttava ikäihmisten palveluntarpeeseen, ja sen on joustettava muuttuvien tarpeiden mukaan. Toisin sanoen henkilöstövoimavaroja on johdettava tiedolla. Niin palvelun tuottajien kuin tilaajienkin pitää kantaa vastuu ikäihmisten ihmisarvoisen elämän turvaamiseksi.
I äldrevården ska konkurrensen ske med kvalitet
De senaste tidernas nyheter om grova försummelser i vården och omsorgen av äldre är skamlös läsning. Varför har man inte hört eller velat höra på anhörigas signaler om försummelser eller yrkesutbildades budskap om etisk utmattning innan övervakande myndigheter ingriper?
Den privata hälsovården har i och för sig inget fel. Den kräver visserligen att konsumenten har möjlighet att rösta med plånboken och fötterna om inte jobbet blir gjort. I en riktig marknadsekonomi faller dåliga och inkuranta serviceleverantörer bort ur spelet. Äldre har inte detta val. Vård och omsorg har privatiserats till vårdjättar som till stor del verkar i monopolställning och därför existerar inte ett riktigt konkurrensläge. I synnerhet på mindre orter är vårdjättarna ofta det enda alternativet.
Ett företag ska göra vinst och om det offentliga som beställer servicen fastställer att priset är lågt görs vinst genom att gallra i kostnaderna, dvs. genom att sänka kvaliteten. Priset får inte vara den enda avgörande faktorn i konkurrensutsättningen av vården. Utöver priset bör i köptjänstavtalen ingå klara kvalitetsstandarder samt sanktioner för försummelse av att följa dem.
God vård och omsorg förutsätter riktigt resurserad och kunnig vårdpersonal. Dimensioneringen ska basera sig på äldres servicebehov och den ska vara flexibel enligt föränderliga behov. Med andra ord ska personalresurser utnyttjas med kunskap. Såväl serviceleverantörer som beställare bör bära sitt ansvar för att trygga de äldre ett människovärdigt liv.
