Ilmakupla, miten sen voisi hyödyntää? Sitä mietti Helsingin kaupungin sairaalatoimintojen opetushoitaja Sari Roos vuodenvaihteessa. Hän oli lähtenyt vapaaehtoisena rokottamaan sote-ammattilaisia oman työn ohessa.
Rokotusten alettua Roos huomasi, että ruiskuun tuntui jäävän rokotetta. Miten sen saisi käytettyä? Roos kokeili vetää ensin Pfizer-Biontechin rokotetta ruiskuun, työntää sen takaisin pulloon, aspiroida osittain uudestaan ruiskuun ja lopuksi valuttaa pullon sisällä olevan ilman avulla loppuannos ruiskuun sekä tehdä ilmakuplan, jotta annos olisi täysi rokotusvaiheessa.
Näin rokotepullon ilman ja nestepintojen avulla taiteilemalla viiden rokotteen sijaan pullosta riitti seitsemän. Se oli melkoinen säästö. Roos innostui ja kirjoitti esimiehelleen.
– Kun sain osoitettua, että tämä toimi, asiat alkoivat nopeasti rullata, siitä kiitos kuuluu meidän matalalle organisaatiollemme.
Hienoa, että hoitotyö ja organisaatioiden yhteistyö näyttävät voimansa.
Roos on aiemminkin huomannut, ettei työyhteisössä tyrmätä hyvää ideaa. Syksyllä Roos oli muun muassa Laakson sairaalassa kehittämässä toimintamallia, jossa ultraääniohjatun verisuonikatetrin laittaa anestesialääkärin sijaan hoitaja.
– Mietimme, kun osastolta lähetetään potilas erikoissairaanhoitoon toimenpiteen takia, että eivätkö sairaanhoitajat voisi harjoitella sen tekemistä. Niin olemme tehneet.
Koronarokotteen säästökeksintö on muuttanut Roosin työnkuvaa ainakin hetkellisesti. 30 vuotta sairaanhoitajana työskennelleen ja Meilahden tehohoitoyksikössä uransa aloittaneen Roosin viime kuukausiin on mahtunut niin luentoja, opetusta, lehtihaastatteluja kuin webinaareja.
– Tämä on vain positiivista ikävien uutisten keskellä. Hienoa, että hoitotyö ja organisaatioiden yhteistyö näyttävät voimansa.
Teksti Irina Björkman
Kuva Leena Koskela
Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 4/2021. Lue koko lehti.
