Tutkimuksessa kuvataan kaksikielisen sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijoiden ja heidän harjoittelun ohjaajiensa kokemuksia oppimisesta ja ohjaamisesta ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa. Lisäksi arvioidaan harjoitteluympäristöä.
Päivi Vartiainen, FT, erityisasiantuntija, Tampereen ammattikorkeakoulu, paivi.vartiainen@tuni.fi
Hanna Repo Jamal, TtM, väitoskirjatutkija, lehtori ja projektipäällikko, Metropolia Ammattikorkeakoulu, hanna.repojamal@metropolia.fi
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksessa kuvataan kaksikielisen sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijoiden ja heidän harjoittelun ohjaajiensa kokemuksia oppimisesta ja ohjaamisesta ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa. Lisäksi arvioidaan harjoitteluympäristöä.
Aineisto ja menetelmät: Aineisto kerättiin Suomessa vuonna 2022 kahdessa ammattikorkeakoulussa ja 7 sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa haastattelemalla 23 (N=37) opiskelijaa ja 11 (N=37) harjoittelun ohjaajaa. CALD-mittarilla harjoitteluympäristöä arvioi 21 (N=37) opiskelijaa. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä ja kuvailevin tilastollisin menetelmin.
Tulokset: Opiskelijat oppivat suomen kieltä ja hoitotyötä. Harjoittelupaikka oli monelle ainoa täysin suomenkielinen ympäristö. Oppimisen ja ohjauksen ydintekijöitä olivat ohjaajan ihmissuhdetaidot, ohjauskäytänteet ja työyhteisön vuorovaikutus. Harjoitteluympäristö koettiin pääosin hyväksi. Työyhteisöjen kieli- ja kulttuuritietoinen osaaminen vaatii kehittämistä.
Päätelmät: Työyhteisöt tarvitsevat tukea kieli- ja kulttuuritietoisuuteen. Kielisopimus voi vahvistaa kielellistä monimuotoisuutta. Vieraalla kielellä tapahtuvan ohjaamisen kuormittavuus ja sen vaatima erityisosaaminen tulisi tunnistaa.
Asiasanat: ammattitaitoa edistävä harjoittelu, culturally and linguistically diverse/CALD-opiskelija, kaksikielinen sairaanhoitajakoulutus, ohjaus, Tokasa-opiskelija
Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään?
• Suomessa vallitsee paheneva terveydenhuollon työvoimapula, johon yhtenä ratkaisuna tarvitaan osaajia ulkomailta. EU/ETA-alueen ulkopuolelta tehtävät rekrytoinnit ovat eettisesti ongelmallisia, koska siellä kouluttautuneille sairaanhoitajille ei ole selkeää pätevöitymisväylää Suomessa.
• Kielitaito on keskeisin tekijä, joka vaikuttaa CALD-sairaanhoitajaopiskelijan (Culturally and linguistically diverse) harjoittelukokemukseen. CALD-opiskelijalla tarkoitetaan kieli- ja kulttuuritaustaltaan vähemmistöön kuuluvaa opiskelijaa.
• Sosiaali- ja terveydenhoitoalan työyhteisöissä ilmenee CALD-opiskelijoita ja ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä kohtaan negatiivisia asenteita ja vierauden tunnetta, mikä on johtanut muun muassa haluttomuuteen ottaa opiskelijoita harjoitteluun ja opiskelijoiden ulossulkemiseen työyhteisöstä.
Mitä uutta tietoa tutkimus tuottaa?
• Tutkimus tuo uutta tietoa uudentyyppisen, kaksikielisen sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijoiden harjoittelun erityispiirteistä. Tällaista koulutusta ei ole aiemmin järjestetty, eikä siten myöskään tutkittu. Koulutusmallia kehitetään Toiminnallisesti kaksikielinen sairaanhoitajakoulutus (TOKASA) -hankkeessa, jossa koulutus aloitetaan englannin kielellä, ja suomen kieltä lisätään vähitellen substanssiopintoihin integroituna. Tavoitteena on, että opiskelija oppii koulutuksen aikana suomen kielen niin, että valmistuttuaan hän voi toimia ammatissa suomen kielellä. Toiminnallisuudella viitataan opetusmenetelmiin ja suomen kielen opiskeluun aidossa ympäristössä hoitotyön opintoihin integroituna.
• Työpaikka on monelle kaksikielisessä koulutuksessa opiskelevalle ensimmäinen ja ainoa täysin suomenkielinen ympäristö, ja siksi koko työyhteisöllä on suuri merkitys oppimisen osapuolena.
• Sosiaali- ja terveysalan kansainvälistyvissä työyhteisöissä näkyy kielellisen monimuotoisuuden haaste: monet jännittävät englannin puhumista ja välttelevät siksi kaksikielisen koulutuksen opiskelijoita, mikä voi hidastaa tai estää opiskelijan oppimista ja työyhteisöön kuulumisen tunnetta.
Miten tuloksia voidaan hyodyntää hoitotyön käytännön, koulutuksen, johtamisen ja/tai tutkimuksen kehittamisessä?
• Oppilaitoksen ja ohjaajan väliseen yhteistyöhön on tärkeää panostaa niin, että ohjaajilla on oikeaa tietoa opiskelijan osaamisesta ja taustasta sekä mahdollisuus saada tukea oppilaitoksesta. Nämä vähentävät epävarmuutta ja mahdollisia ennakkoluuloja.
• Työyhteisöissä esiintyviä negatiivisia asenteita ja syrjintää, jotka kumpuavat osin pelosta käyttää vierasta kieltä työssä, voidaan vähentää ottamalla käyttöön kielisopimus, tukemalla koko työyhteisön kieliosaamista ja järjestämällä S2 (suomi toisena kielenä) -opettajan tukea harjoittelun aikana.
• Kaksikielisen tutkinnon opiskelijan ja yleisemmin CALD-opiskelijan ohjauksen vaatima erityisosaaminen tulisi tunnistaa ja harkita mahdollisuutta palkita ohjaajia.
Julkaisemme käytännön hoitotyötä palvelevaa Tutkiva hoitotyö -tiedelehteä, jotta sinä pysyisit helpolla tavalla kärryillä uusimmista tutkimuksista. Lehti on vain jäsenille. Liity jäseneksi täältä.
