Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) edellyttää, että hyvinvointialueilla on riittävä johtamisrakenne palveluiden järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Professiojohtamisen roolien siirtäminen osaksi operatiivista johtamista vaarantaa palveluiden integraation sekä hoito- ja toimintakäytäntöjen yhdenmukaisen kehittämisen.
Suomen Sairaanhoitajat ry, Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry, Hallintoylihoitajien hallitus ry, Suomen Terveydenhoitajaliitto ry, Suomen Ensihoitoalan liitto ry, Talentia ry ja Super ry kritisoivat hoitotyön, lääketieteen ja sosiaalihuollon professiojohtamisen virkojen poistamista ja siirtämistä muiden virkatehtävien ohella hoidettavaksi Itä-Uudellamaalla.
Professiojohtamisen merkitys
Sosiaali- ja terveysministeriö on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä korostanut ammattijohtamisen merkitystä. Itä-Uudenmaan esitys viestii päinvastaista. Professiojohtamisen kokonaisuus pirstoutuu ja muodostuu epäselvä tehtävänkuva, jossa ei ole aitoa johtamisvastuuta yli toimialueiden. Professiojohtamista tulee vahvistaa, jotta ala pysyy vetovoimaisena kaikille ammattilaisille. Ministeriön painotus kertoo siitä, kuinka välttämätöntä on, että johtamisroolit säilyvät ja kehittyvät osana terveyden- ja sosiaalihuollon rakenteita, eivätkä heikkene.
Hoitotyön, lääketieteen ja sosiaalihuollon johtotehtävät varmistavat, että alan asiantuntijat voivat toteuttaa tehtävänsä korkeatasoisten, näyttöön perustuvien hoito- ja palvelumallien mukaisesti. Tutkimusnäytön mukaan professiojohtamisella on keskeinen rooli laadunvarmistuksessa, ammatillisen kehittymisen tukemisessa ja riittävän osaamisen varmistamisessa, mikä heijastuu suoraan asiakkaiden/potilaiden palveluiden laatuun.
Professiojohtajien itsenäisiä tehtäviä ei voi yhdistää mielivaltaisesti toisiin tehtäväkokonaisuuksiin. Se vaarantaa hoitotyön, lääketieteen ja sosiaalihuollon kokonaisvaltaisen johtamisen hyvinvointialueilla, sanoo Suomen Sairaanhoitajien toiminnanjohtaja Anne Pauna.
Professiojohtajan itsenäisiin tehtäviin kuuluvat henkilöstöresurssien allokaatio ja koordinointi hyvinvointialuetasoisesti, talousarvion hallinta, toimialueiden ja palvelualueiden yhteistyön kehittäminen monialaisesti sekä oman ammattiryhmän osaamisen kehittäminen ja edunvalvonta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Tehtäväkokonaisuuden yhdistäminen toiseen tehtäväkokonaisuuteen on kohtuuton vaatimus ja vaarantaa vakavasti kaikkien kolmen ammattikunnan kokonaisvaltaisen johtamisen hyvinvointialueella yli toimialueiden.
Vaikutukset henkilöstöön ja palveluihin
Jos professiojohtamisen virkoja vähennetään seuraukset ovat merkittäviä. Tutkimukset osoittavat, että johtamisroolien heikentäminen johtaa henkilöstön tyytymättömyyteen ja lisää työntekijöiden vaihtuvuutta, mikä vaarantaa palvelujen jatkuvuuden ja laadun. Ilman vahvaa ja asiantuntevaa alan johtamista, henkilöstön tuki ja ammatillinen kehittyminen kärsivät, mikä vaikuttaa suoraan palvelujen laatuun, henkilöstön pito- ja vetovoimaan sekä heikentää kykyä vastata alueen väestön tarpeisiin.
Kannanoton allekirjoittajat:
Anne Pauna
Toiminnanjohtaja
Suomen Sairaanhoitajat
Heljä Lundgrén-Laine
Puheenjohtaja
Suomen Sairaanhoitajat
Merja Meriläinen
Puheenjohtaja
Hallintoylihoitajat ry
Jenni Karsio
Puheenjohtaja
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Juha Hyötyläinen
Puheenjohtaja
Suomen Ensihoitoalan Liitto SEHL ry
Kirsi Grym
puheenjohtaja
Suomen Terveydenhoitajaliitto ry
Päivi Inberg
Puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ry
Vilhelmiina Lehto-Niskala
Puheenjohtaja
Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
Lisätiedot:
