Terveystietojen siirtäminen ei ole pelkästään tietotekniikkaa. Terveydenhuollon organisaatioiden kannattaa kiinnittää huomio sosiotekniseen kokonaisuuteen, kertoo tuore väitöstutkimus.
Väitöskirjatutkija Piia Hyvämäki, miten terveystietojen vaihdon potilasturvallisuutta tulisi kehittää?
– Sosiotekninen kokonaisuus on organisaatioille hyvä väline hahmottaa kokonaisuutta. Se sisältää ensinnäkin teknologian, eli tietojärjestelmän, käyttöliittymät ja kliinisen tietosisällön. Toiseksi siinä tarkastellaan organisaatiotason toimintaa, muun muassa siellä tapahtuvaa työnkulkua ja kommunikaatiota. Kolmantena osana hahmotetaan ihmisten eli terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa.
Miksi huomio kannattaa kiinnittää sosiotekniseen kokonaisuuteen?
– Potilastietojärjestelmämme keskustelevat melko huonosti keskenään, ja se tuottaa vaaratilanteita. Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen on myös tavattoman pitkä ja hidas tie. Nopeampia tuloksia voi saada aikaan kiinnittämällä enemmän huomiota organisaatioiden väliseen yhteistyöhön, alueelliseen kehittämiseen ja yhteisten protokollien muodostamiseen terveystietojen vaihdossa.
Miten potilastiedon liikkuminen saadaan turvallisemmaksi ihmisiin vaikuttamalla?
– Potilaan hoitopolku voidaan ajatella tietopoluksi: Se on turvallisempi, jos ihmisillä eri organisaatioissa on sama tieto ja ymmärrys, mitä, miten ja miksi tietoa siirretään. Oleellisen tiedon tunnistamiseen tarvitaan sekä kliinistä osaamista että ymmärrystä tietojen vaihdosta. Kannattaa myös panostaa siihen, että ammattilaiset ymmärtävät paremmin toistensa toimintaa ja tekemistä. Se koskee paitsi eri ammattiryhmiä, myös samoja ammattiryhmiä eri organisaatioissa.
Saadaanko Suomeen yhtenäinen potilastietojärjestelmä?
– Nykyistä tilannetta paikkaa Kanta-järjestelmä, ja se kehittyy jatkuvasti parempaan suuntaan. Mitä enemmän sinne saadaan potilastietoa näkyviin eri organisaatioille, sitä hyödyllisempi se on. Hyvää on myös Kanta-lääkityslista, jota kehitetään.
Terveystieteiden maisteri Piia Hyvämäen hoitotieteen väitöskirja ”Terveystietojen vaihdon asiakas- ja potilasturvallisuus ja siihen liittyvät tekijät” tarkastettiin 5. joulukuuta Oulun yliopistossa.
Väitösnostot
Laajavastuisen hoitotyön asiantuntijat sitoutuvat näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen.
Terveystieteiden maisteri Saija Ylimäen hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 29. marraskuuta Oulun yliopistossa.
Kouluterveydenhoitajan rooli mielenterveyden tuen tarjoajana on epäselvä.
Terveystieteiden ja kasvatustieteen maisteri Tiina Putkurin hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 5. joulukuuta Turun yliopistossa.
Persoonakeskeisessä hoitotyössä huomioidaan asukkaan persoona ja elämänhistoria.
Terveystieteiden maisteri Mari Pakkosen hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 18. joulukuuta Turun yliopistossa.
Teksti Mari Schildt
Kuva Sanna Krook
Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 1/2025. Lue digilehteä jäsen- tai tilausnumerollasi.
Tutustu tarkemmin Sairaanhoitaja-lehteen. Lue verkkosivuilla aiemmin julkaistuja Sairaanhoitaja-lehden avoimia juttuja.
