Sairaanhoitajalla on nykyisin paljon vaihtoehtoja jatko- ja täydennyskoulutukselle. Omat kiinnostuksen kohteet kannattaa pitää etusijalla opintoja suunnitellessa.
Kuusi vuotta sitten sairaanhoitajaksi valmistunut Veeti on töissä terveyskeskuksen vuodeosastolla. Hän haluaisi jatkaa opiskelua, mutta ei osaa oikein päättää mihin suuntautua. Ajatus on, että opiskelun tulisi tukea urakehitystä. Perheellisenä ja asuntovelallisena Veetiä huolettavat opiskelukustannukset.
Terveysalan päällikkö Tytti Solankallio-Vahteri Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, miten ohjaisit Veetiä opintojen pariin?
– Tärkein lähtökohta opiskelujen onnistumiselle on aina oma kiinnostus opiskeltavaan asiaan.
Koulutustarjontaan kannattaa paneutua ajan kanssa, sillä ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on erilaiset kurssikattaukset. Monesti opiskelu tapahtuu joustavasti työn ohessa, ja lähiopiskelupäiviäkin voi suorittaa verkon välityksellä. Tällöin ei haittaa, vaikka opinahjo olisi toisella puolella Suomea.
Ennen opiskelua Veetin on hyvä selvittää, millaista osaamista työpaikalla tarvitaan. Jos työnantajan tarpeet ja Veetin mielenkiinto kohtaavat, opiskeluun voi saada työaikaa ja työnantaja saattaa maksaa opiskelukulut. Parhaassa tapauksessa työnantaja tarjoaa uusia tehtäviä korotetulla palkalla.
– Jos tulevaisuudennäkymät eivät kohtaa, jää uusi osaaminen pahimmillaan hyödyntämättä, ja tämä tunnetusti heikentää työhyvinvoinnin kokemusta.
Valinnanvaikeuksissa voi myös helpottaa, kun miettii, missä haluaa olla viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Esimerkiksi tutkijaksi haluava päätynee lopulta yliopistoon, mutta reitti sinne voi käydä avoimen yliopiston tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kautta.
Hoitotyön YAMK-tutkinnosta on tullut erityisen suosittu. Sitä suoritti Opetushallituksen tilastojen mukaan vuonna 2020 jo lähes kolmetuhatta opiskelijaa. Suosiota selittänee tutkinnon maksuttomuus ja tunnettuus työelämässä – YAMK-tutkinto voi avata ovet esimerkiksi osaston esimiestehtäviin tai kliiniseksi asiantuntijaksi.
YAMK-tutkinto voi avata ovet esimerkiksi osaston esimiestehtäviin tai kliiniseksi asiantuntijaksi.
Solankallio-Vahteri uskoo, että talous- ja teknologiaosaaminen yhdistettynä sairaanhoitajatutkintoon ovat tulevaisuudessa kovaa valuuttaa työmarkkinoilla. Joihinkin koulutuksiin otetaankin jo sekä terveydenhuollon että tekniikan alan edustajia. Esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on opintokokonaisuus terveysalan kyberturvallisuudesta.
– Kehitystä jarruttaa, että terveydenhuoltoala on tarkkaan säännelty ja perinteisen professiokeskeinen ala. Yleisesti ajatellaan, että sairaanhoitaja tekee sairaanhoitajan ja insinööri insinöörin töitä. Tulevaisuudessa tullaankin näkemään sairaanhoitaja-insinöörejä. Toivottavasti siihen ei mene enää montaa vuotta – koulutuksen puolelta asia on jo mahdollista.
Kun Veeti on valinnut suuntansa, ei kannata lannistua, vaikka työnantaja ei osallistuisi kustannuksiin. Veeti voi hakea aikuiskoulutustukea, jos hän on ollut yhteensä kahdeksan vuotta työelämässä. Työhistoriaan lasketaan myös varusmies- ja siviilipalvelusaika.
– Lisäksi osa opinnoista on verovähennyskelpoisia.
Verottajan näkemys on, että verovähennykseen oikeuttavan koulutuksen pitää olla tarpeen ammattitaidon säilyttämiseksi tai ylläpitämiseksi työssä, jota on tehnyt ennen kyseistä koulutusta. Tutkinnon suorittamiseen tai lisäpätevöitymiseen tähtäävästä jatkokoulutuksesta ei siis saa verovähennystä.
Verotuksessa voi vähentää osallistumis- ja kurssimateriaalimaksuja sekä matkakustannuksia ja yöpymiskuluja koulutuspaikkakunnalla.
Verottajalle annettavassa selvityksessä oleellista on tuoda esiin esimerkiksi, jos koulutus on alkanut työsuhteen aikana, se tapahtuu työajalla tai siitä on sovittu kehityskeskustelussa. Vero.fi:ssä on aiheesta ennakkotapauksia ja hyvät ohjeet.
Teksti Suvi Leppiniemi
Kuva Shutterstock
KTT, FM, kätilö, terveydenhoitaja Tytti Solankallio-Vahteri on terveysalan päällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.
Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 1/2021. Lue koko lehti.
