Pirkanmaalla on kehitetty toimintamalli, jossa opiskelijat tekevät hyvinvointialueen tarvitseman kehittämishankkeen empiirisen osuuden kolmessa kuukaudessa. Samalla opinnäytetyökin valmistuu rivakasti.
Pirkanmaan hyvinvointialueella on lähdössä käyntiin jo toinen kehityshanke, jossa opiskelijat tuottavat hankkeen tarvitseman empiirisen aineiston osana opinnäytetyötään. Uutta Pirkanmaan mallissa on se, että empiirisen osuuden kestoksi on määritelty kolme kuukautta, jonka jälkeen tulokset ovat tilaajan käytössä. Sen jälkeen opiskelijat voivat käyttää tarvitsemansa ajan opinnäytetyönsä valmiiksi saattamiseen.
Pirkanmaan hyvinvointialueen digitalisaation hankepäällikkö Taru Manner kertoo, että ensimmäinen hanke sai lähtölaukauksensa elokuun lopussa viime vuonna, kun Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskushankkeessa tehtiin päätös rakentaa sote-chattibotti.
- Tiedettiin, että chattibotti pitää saada tuotantoon joulukuun alussa, eli kuukautta ennen hyvinvointialueen aloitusta. Siksi luonnostelimme nopean, kolmen kuukauden kehittämisprosessin, hän kertoo.
Akuutti tarve tutkimustiedolle
Kehittämisen tueksi tarvittiin tutkittua tietoa chattibotin käyttäjäkokemuksista: Miten alueen asukkaat suhtautuvat chattibotin kanssa asiointiin sosiaali- ja terveydenhuollossa? Sotekeskushankkeella ei ollut irrottaa tutkimuksen tekoon sopivaa työvoimaa. Samaan aikaan Mannerille tuli tiedustelu sopivasta aiheesta YAMK-opinnäytetyöksi.
- Lähdimme kokeilemaan, onnistuisiko se kahdelta opiskelijalta. Tähän oli akuutti tarve. Chattibotti-hankkeessa meillä oli tiedossa, millaista tietoa tarvitaan, mutta opiskelijoilla oli vastuu selvittää, millä lailla haluttu tieto tavoitetaan, ja toteuttaa tiedonkeruu. Opiskelijat veivät työn hienosti maaliin, Manner sanoo.
Pirkanmaan hyvinvointialueella ollaan aloittamassa jo seuraavaa projektia samalla konseptilla. Tällä kertaa kaksi YAMK-opiskelijaa pilotoi päätöksenteon tueksi tarkoitettua työkalua ikäihmisten palveluissa työskentelevillä lähihoitajilla.
- Prosessi on identtinen. Kolmen kuukauden päästä empiirisen osuuden tulokset pitää olla valmiina. Sen jälkeen opiskelijat jäävät rauhassa kirjoittamaan opinnäytetyönsä valmiiksi omassa aikataulussaan, Manner kertoo.
Tulokset heti hyötykäyttöön
Tiiviisti rajattu empiirinen osuus näytti nopeuttavan myös opinnäytetyön valmistumista. Jenni Heikkisen ja Ninna-Maria Lehden opinnäytetyö Pirbotti-chatbotin käytettävyys ja käyttäjäkokemukset valmistui kaikkiaan kahdeksassa kuukaudessa, kun monasti työhön kuluu jopa yli vuoden päivät.
- Opiskelijat saivat todellisen tutkimusaiheen, ja aidon kokemuksen työelämän kehittämisestä. He olivat meille tärkeä työpari kehittämisprosessissa. Opinnäytetyö on myös saanut hyvin huomiota, koska sen tulokset tulevat suoraan käyttöön, Manner sanoo.
Hänen mukaansa tarve vastaaville projekteille ei ainakaan ole vähenemässä, koska työelämän kehittäminen vaatii yhä enemmän tutkimustyötä ja ihmisiä sen tekemiseen. Hän ei näe ongelmaa siinäkään, että vastaavia projekteja olisi useampia samaan aikaan käynnissä, kunhan vain aiheet ja siihen sopivat opiskelijat löytävät toisensa. Pirkanmaalla on jo suunnitteilla uusiakin projekteja.
- Työelämältä tämä vaatii täsmällisen käsityksen siitä, mitä tietoa tarvitaan, sekä myös hyvää yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Prosessi on täysin monistettavissa, Manner sanoo.
Teksti Mari Schildt
