Sairaanhoitaja Johanna Mäkihonko asentaa, vaihtaa ja poistaa kierukan 4–6 kertaa viikossa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Töölön palvelupisteellä Helsingissä. Toimenpiteeseen pääsee nyt nopeammin kuin ennen.
Kahden vuoden aikana sairaanhoitaja Johanna Mäkihongolle on jo ehtinyt kehittyä hyvä rutiini kierukan asentamiseen, vaihtoon ja poistamiseen. Hän on yksi toimenpiteen hallitsevista neljästä sairaanhoitajasta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) Töölön palvelupisteellä.
– Verrattuna muihin hoitajan tekemiin toimenpiteisiin, ei se sinänsä vaativampi ole, Mäkihonko sanoo.
Kierukka on opiskelijoiden keskuudessa suosittu ehkäisytapa, koska se turvaa pitkäaikaisen ehkäisyn vähäisillä sivuvaikutuksilla. YTHS:n toimipisteissä asennetaan noin 700 ehkäisykierukkaa vuosittain. Asetustyöstä maksetaan hoitajille erityislisää.
Idea syntyi Töölön palvelupisteellä käytännön tarpeesta. Kierukka pyritään asentamaan asiakkaan kuukautisten aikaan, koska siten voidaan varmistua, ettei hän ole raskaana. Se myös helpottaa hiukan itse toimenpidettä.
– Kun yritit löytää sellaisen ajan lääkärille, jolloin asiakkaalla on kuukautiset, niin sehän oli aika mahdoton yhtälö, Mäkihonko muistaa.
Kun lisäksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa järjestettiin täydennyskoulutus kierukan asentamisesta, hoitajat ehdottivat, että siinä voisi olla ratkaisu ongelmaan. Esimerkiksi Ruotsissa kierukan asentaminen kuuluu hoitajan, useimmiten kätilön työnkuvaan.
Sairaanhoitaja voi tuoda omalla osaamisellaan lisäarvoa toimenpiteen tekemiseen. Mäkihonko kertoo, että monasti asiakkaat kokevat, että sairaanhoitajalle on helpompi kertoa, kun toimenpide jännittää.
– Sanon, että tosi hyvä, että kerrot. Kaikkia se pelottaa, mutta siitä selviydytään kyllä tosi hyvin. Korostan, että jos tuntuu pahalta, vaikka supistaa ihan hirveästi, niin voidaan pitää taukoa. Haluan, että asiakkaalla on sellainen olo, että hän voi itse vaikuttaa tilanteeseen, eikä ole vain toisen armoilla. Se helpottaa monia, Mäkihonko kertoo.
Kierukan asennusten, vaihtojen ja poistojen siirtyminen pääosin lääkäreiltä hoitajille on nopeuttanut huomattavasti toimenpiteeseen pääsyä. Myös oman työn sisällön kannalta Mäkihonko on kokenut tehtävän mielekkääksi.
– Tämä on monipuolistanut työnkuvaa. Se on tuonut lisää vastuuta ja monipuolisuutta, hän sanoo ja jatkaa, että suosittelee vastaavaa lämpimästi muillekin sairaanhoitajille.
– Monasti uuden oppiminen tuntuu pelottavalta tai ahdistavalta, koska siinä joutuu omalle epämukavuusalueelle. Kun sitä oppii sietämään, on tosi palkitsevaa, kun saa kehittyä, hän kannustaa.
Kierukan asentaminen
- Tehdään tarvittaessa gynekologinen tutkimus, jossa tarkistetaan kohdun asento.
- Asetetaan emättimeen ankannokkaspekula, jolla saadaan kohdunsuu hyvin näkyviin.
- Kohdunsuulta pyyhitään ylimääräinen erite keittosuolaliuoksella kostutetuilla harsosykeröillä. Apuna käytetään jyväpihtejä.
- Kohdunnapukkaan voidaan suihkuttaa paikallispuudutetta. Silloin ei aiheuteta kipua, kun kohdunnapukkaan tartutaan.
- Tartutaan kuulapihdeillä kohdunnapukan yläosasta kiinni ja vedetään kevyesti, jotta saadaan kohtu suoristettua.
- Mitataan kohdun sisämitta kertakäyttöisellä sondilla.
- Asetetaan kierukka kohtuun kierukan mukana tulevalla asettimella. Kierukka viedään asetinputken sisällä kohdunkaulan kanavan läpi kohtuonteloon. Kierukka avataan ja painetaan kevyesti kohdunpohjaan paikalleen.
- Vapautetaan kierukka kokonaan asetinputkesta, ja vedetään asetinputki pois.
- Lyhennetään kierukan langat saksilla parin senttimetrin mittaisiksi.
- Otetaan ankannokkaspekula pois.
Teksti Mari Schildt
Kuva Leena Koskela
Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 1/2025. Lue digilehteä jäsen- tai tilausnumerollasi.
Tutustu tarkemmin Sairaanhoitaja-lehteen. Lue verkkosivuilla aiemmin julkaistuja Sairaanhoitaja-lehden avoimia juttuja.
