Jos sairaanhoitaja altistuu työssään koronalle ja sairastuu, voi kyseessä olla korvauksiin oikeuttava ammattitauti. Asiasta odotetaan ensimmäisiä vakuutusyhtiöiden päätöksiä.
Sairaalaan tulee potilaaksi nilkkansa murtanut nuori mies. Kun kivuliaassa virheasennossa ollut nilkka on reponoitu, käy ilmi, että hänellä miehellä on kuumetta ja yskää. Tauti osoittautuu myöhemmin koronaksi. Sairaanhoitaja Tatu ehti hoitaa potilasta lähikontaktissa hyvän tovin ilman suojaimia, ja hän sairastuukin viikko tapahtuneesta koronaan. Tatu pohtii, onko kyseessä ammattitauti, ja miten tilanteessa tulisi toimia?
Työterveyslaitoksen ylilääkäri Heikki Frilander, kenen tehtävä on selvittää Tatun asiaa?
– Se kuuluu työterveyshuollolle ja siellä Tatua hoitavalle lääkärille. Lääkäri on ilmoitusvelvollinen aluehallintovirastoon, jos hän epäilee ammattitautia. Työnantajan puolestaan pitää ilmoittaa asiasta vakuutusyhtiöönsä.
Ammattitautilain mukaan koronatartunta korvataan ammattitautina, jos se on aiheutunut virusaltistuksesta työssä, työpaikan alueella tai työhön liittyvässä koulutuksessa. Tartuntalähde pitää kuitenkin pystyä osoittamaan. Työterveyslääkäri tekee selvityksen työolosuhteista ja altistumisesta.
Tilannetta voi sotkea esimerkiksi se, jos esimerkiksi perhepiirissä on koronaan sairastunut.
– Asia ratkaistaan vakuutusyhtiössä. Ammattitaudeissa ei kovinkaan usein pystytä etukäteen täydellä varmuudella sanomaan, että sairaus on saatu töistä. Kyse on altistumisen todennäköisyyden ja pääasiallisuuden arvioinnista.
Sairauden toteaminen ammattitaudiksi on merkityksellinen asia. Tatu voi saada ammattitautilain perusteella korvausta esimerkiksi sairaanhoidon kustannuksista, matkakuluista, tulonmenetyksestä tai pysyvästä haitasta. Ammattitaudin aiheuttamassa kuolemassa omaisille voidaan maksaa hautausapua ja perhe-eläkettä.
– Yksilön kannalta kyse on myös oikeudenmukaisuudesta ja sosiaaliturvan toteutumisesta. Työpaikalle työntekijän ammattitauti on merkki siitä, että riskiarviota on ehkä syytä miettiä uudelleen ja turvata muidenkin työntekijöiden työskentelyolosuhteet. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää pitää huolta siitä, että työtä voidaan tehdä turvallisissa oloissa.
Ammattitautikäsittelyssä vakuutusyhtiön pitää kuulla työntekijää.
Kun vakuutusyhtiö saa tiedon ammattitautiepäilystä, se pyytää työnantajalta selvityksiä. Tatu on asianosainen, joten hänelle pitää ilmoittaa asian vireille tulosta, häntä pitää tarpeen mukaan kuulla ja hänellä on oikeus saada tietoja käsittelyn etenemisestä.
Jos päätös on kielteinen, Tatu voi hakea siihen muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta, vakuutusoikeudesta ja viimeiseksi korkeimmasta oikeudesta.
– Tällainen prosessi voi viedä vuosia.
Vakuutusyhtiöiltä edellytetään koronatapauksissa lausunnon pyytämistä Tapaturmavakuutuskeskuksen tapaturma-asiain korvauslautakunnalta. Lausunnolla pyritään siihen, että korvauskäytäntö olisi yhtenäinen eri vakuutusyhtiöiden kesken. Vaikka korvauslautakunnan lausunto on suositus, vakuutusyhtiöt noudattavat sitä pääsääntöisesti.
Koronan aiheuttamia ammattitauti-ilmoituksia on jo tehty osaan vakuutusyhtiöitä.
Tämän jutun tekohetkellä tapaturma-asiain korvauslautakunnalle ei ollut saapunut vielä yhtään lausuntopyyntöä. Koronan aiheuttamia ammattitauti-ilmoituksia on kuitenkin jo tehty ainakin osaan vakuutusyhtiöitä. Esimerkiksi LähiTapiolasta kerrotaan, että yksittäisiä etulinjan työntekijöiden tapauksia on käsittelyssä.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella koronaan sairastuneita on kaikkein eniten. Sen työsuojelun vastuualueelle ei juttua tehtäessä ollut tullut yhtään koronaa koskevaa ammattitauti-ilmoitusta.
Kukaan ei vielä tiedä, kuinka kauan tapausten käsittelyssä kestää.
– Tatu voi hyvin olla aloitteellinen omassa asiassaan ja olla itsekin yhteydessä vakuutusyhtiöön päin.
Teksti Suvi Leppiniemi
Kuva Shutterstock
Työlääketieteen erikoislääkäri Heikki Frilander toimii Työterveyslaitoksen Työlääketieteen klinikan ylilääkärinä ja on ammattitautien asiantuntija.
Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 5/2020. Lue koko lehti.
