Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kotihoidossa toimivien kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisten hoitotyöntekijöiden esihenkilöiden esihenkilötyössä tarvittavaa integraatio-osaamista, sekä kuvailla esihenkilöiden kokemuksia integraatioon liittyvistä tekijöistä.
Maija Kangas, TtM, projektikoordinaattori, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, maijaheidikangas@gmail.com.
Heli Kuivila, TtM, yliopisto-opettaja, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto, heli-maria.kuivila@oulu.fi.
Miro Koskenranta, TtT, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto, miro.koskenranta@vamk.fi.
Outi Kanste, dosentti, yliopistonlehtori, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, outi.kanste@oulu.fi.
Kristina Mikkonen, professori, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto, kristina.mikkonen@oulu.fi
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus: Tarkoituksena oli arvioida kotihoidossa toimivien kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisten hoitotyöntekijöiden esihenkilöiden esihenkilötyössä tarvittavaa integraatio-osaamista, sekä kuvailla esihenkilöiden kokemuksia integraatioon liittyvistä tekijöistä. Tavoitteena oli kuvata ja ymmärtää nykytilannetta kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisten hoitotyöntekijöiden integroimisesta, sekä esihenkilöiden valmiudesta ottaa vastaan ja integroida kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisia hoitotyöntekijöitä sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöihin.
Aineisto ja menetelmät: Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen Webropol-kyselyn avulla kotihoidon esihenkilöiltä (n=25) tammihelmikuun aikana vuonna 2023. Määrällinen tutkimusaineisto analysoitiin frekvenssien, prosenttien, keskihajonnan sekä keskiarvojen avulla. Avoimet kysymykset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulokset ja päätelmät: Esihenkilöt arvioivat integraatioosaamisensa pääasiassa hyväksi. Esihenkilöt arvioivat kulttuurisen tasavertaisuuden edistämisosaamisensa parhaimmaksi ja Monikulttuuriselle hoitajalle Suomea koskevan kulttuuritiedon antamisosaamisen heikoimmaksi integraatio-osaamisen alueikseen. Integraation onnistumiseksi sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan monikulttuurisuutta tukevia toimintamalleja. Tulevaisuudessa hyvällä integraatiolla voidaan saada merkittävää hyötyä alan resurssipulaan sekä veto- ja pitovoimaan.
Asiasanat: esihenkilö, hoitotyöntekijä, integraatio, kulttuurinen osaaminen, monikielisyys, monikulttuurisuus
Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään?
• Kansainvälistyminen tuo monikulttuurisuutta Suomeen. Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on lisätä työperäistä maahanmuuttoa tukemaan hoitajakadosta kärsiviä vanhuspalveluita.
• Ilmiö on melko uusi, joten tutkimuksia on rajoitetusti käytettävissä.
• Erilaisista kulttuureista tuleva hoitohenkilöstö on kohdannut muun muassa rasismia ja ulkopuolisuuden tunnetta työyhteisössä mikä vaikuttaa työssäjaksamiseen.
Mitä uutta tietoa tutkimus tuottaa?
• Esihenkilöiden kokemusten mukaan organisaatioiden toimintamallit eivät tue riittävästi kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisten hoitotyöntekijöiden hoitotyön toteuttamista, vaikka rasismiin puuttuvista toimintamalleista on koettu olevan hyötyä.
• Esihenkilöt kokevat kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisten hoitotyöntekijöiden riittämättömän kielitaidon kuormittavaksi ja hoitotyötä vaarantavaksi. Kielitaidon tunnistaminen koetaan hoitotyön toteuttamista tukevaksi.
• Kulttuuritiedon avulla tasa-arvon ja yhteenkuuluvuuden lisääminen koetaan kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisten hoitotyöntyöntekijöitä tukevaksi.
Miten tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön käytännön, koulutuksen, johtamisen kehittämisessä?
• Jotta esihenkilöt voivat tukea kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisten hoitotyöntekijöiden integroitumista, tarvitaan uudistusta hoitotyön toimintamalleihin.
• Kielitaidon tukemiseen tulisi varata riittävästi resursseja, mikäli kielitaidon testauksessa ilmenee puutteita. Tämän tutkimuksen mukaan kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisille hoitotyöntekijöille tulisi työnantajan taholta järjestää kielikoulutusta, sillä kielitaidon ei pitäisi olla esteenä työllistymiselle. Tämä tulisi huomioida myös laajemmin, koko terveyspalvelujärjestelmää koskien.
• Kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoiset hoitotyöntekijät voivat lisätä suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja, mutta heidän perehdyttämisensä koko terveydenhuoltojärjestelmässä on suunniteltava huolellisesti ja se vaatii riittävästi resursseja, jotta vältetään kulttuuriset väärinkäsitykset ja varmistetaan hoitotyöntekijöiden sopeutuminen.
