Kotihoidossa kerätään liian vähän palautetta omaisilta ja henkilöstöltä, totesi Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos viime vuoden lopulla. Vanhuspalvelujen tila -kyselyn perusteella arvioita palvelun riittävyydestä tai laadusta oli kysytty vain joka toisessa kotihoidon yksikössä.
Jyväskylän kotihoito haluaa kuulua parempaan puolikkaaseen. Jyväskylässä on ryhdytty järjestämään asiakkaille ja läheisille avoimia palauteiltoja.
– Asiakaspalautteen kerääminen on tärkeää ja kotihoidossa tapahtuvien muutosten tiedottaminen ja niistä keskustelu asiakkaiden ja työntekijöiden välillä on tarpeen. On myös tärkeää että lähiesimiehet ja johto, johon minäkin kuulun, saa palautetta suoraan asiakkailta ja omaisilta, sanoo palvelupäällikkö Kirsi Santama Jyväskylän vanhuspalveluista.
Palauteiltoja järjestettiin viime syksynä eri alueilla kolme. Paikalla oli yhteensä 350 ihmistä, ja joka kerta tila uhkasi loppua kesken. Illoista saatu palaute oli pääosin hyvää, mutta moitteita tuli esimerkiksi myöhästymisistä ja liian lyhyistä käynneistä.
Palokan alueen kotihoidon illassa keskustelu kävi vilkkaana. Pulistavaa riitti kotihoidon käytännöistä, mutta mukaan mahtui myös esimerkiksi tietopläjäys ikäihmisen ravitsemuksesta. Yksi paikalle saapuneista oli Päivi Pulliainen, jonka isä ja äiti ovat molemmat kotihoidon asiakkaita.
– Tulin kuulolle, koska halusin tietää mitä muutoksia on luvassa. Pidän tällaista iltaa ehdottoman tarpeellisena, Pulliainen toteaa.
Illassa kerrottiin kotihoitoon saaduista uusista työntekijöistä. Pulliainen oli jo havainnut henkilöstön lisäyksen.
– Aiempaa useammin tulee yhden hoitajan sijaan kaksi. Se on iso parannus!
Kehitettävääkin Pulliainen löytää. Hoitajien tiheää vaihtumista hän pitää negatiivisena asiana. Tiedonkulkukin saisi olla helpompaa, hän esimerkiksi kaipaisi reaaliaikaista informaatiota vanhempiensa arjen sujumisesta. Tähän on jo työn alla ratkaisuja: tänä keväänä käyttöön tulee omaisviestintään kehitetty sovellus, jolla saa aiempaa helpommin yhteyden kotihoitoon.
– Koen, että meillä on kotihoidon väen kanssa molemminpuolinen kunnioitus. Arvostan heidän työtään ja he ovat hyväksyneet, että minä teen myös asioita, kuten hankin lääkkeet apteekista ja jaan ne dosetteihin.
Jyväskylän kaupunki tekee töitä kotihoidon kehittämiseksi. Viime vuonna kaupunkiin perustettiin kotiutustiimi. Tänä vuonna palkataan kaksi vastaavaa sairaanhoitajaa esimiestyön ja perehdytyksen tueksi ja samalla mahdollistetaan sairaanhoitajien urakehitys.
– Työ sisältää perustyön lisäksi erityisesti perehdytystä ja kehittämistehtäviä, Santama kuvaa.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa neuvotellaan tutkimushankkeesta, jossa kartoitettaisiin kotihoidon psykososiaalista kuormitusta. Ajatuksena on, että kotihoidon työtä ei voi kehittää hokkuspokkus-tempuilla, vaan ensin pitää saada kunnon dataa työn sisällöstä.
Myös palautteen keräämiseen on uusia tuulia asiakasneuvoston muodossa. Sen ensimmäinen tapaaminen on helmi-maaliskuussa. Santama muistuttaa, että palautetta on toki kerätty ennenkin.
– Kotihoidossa ovat kiertäneet tablettikyselyt, jossa hoitajat käynneillään pyytävät asiakkaita ja omaisia antamaan palautetta palvelusta. Viime vuonna kyselyyn saatiin 448 vastausta. Lyhyessä kyselyssä kysytään muun muassa hoitajien ystävällisyydestä ja asiakkaan turvallisuuden tunteesta.
Maaliskuussa 2018 nykypestissään aloittanut Santama siirtyi Jyväskylään Helsingin kaupungin ikääntyneiden palveluista, jossa hän on työskennellyt erilaisissa projekti- ja johtotehtävissä.
– Kotihoidon tilanne koko maan tasolla oli tuttu asia. Eniten olen yllättynyt työn ja tukipalvelujen digitaalisuudesta: kirjaaminen, turvalaitteet ja erilaiset sovellukset, joita hoitajat hyödyntävät ja se, että ne lisääntyvät koko ajan.
Vaativan työn sisäistäminen on teettänyt paljon töitä. Motivaatiota pitkiin työpäiviin on löytynyt työyhteisöstä.
– Työilmapiiri, yhteistyö ja joustavuus ovat poikkeuksellisen hyviä. En muista että olisin koskaan työskennellyt näinkin ison lähiesimiesporukan kanssa niin, että asioista kuitenkin voidaan sopia ja keskustella ja kaikki sitoutuvat sovittuihin käytäntöihin.
Teksti Suvi Leppiniemi Kuvat Suvi Leppiniemi ja Shutterstock
