Suomi on selvinnyt koronatilanteen hoidosta varsin hyvin. Rohkenen väittää, että yksi keskeinen tekijä tässä ovat olleet hoitotyön rautaiset ammattilaiset. Haastavasta tilanteesta huolimatta olemme voineet luottaa sairaanhoitajien osaamiseen. Etunamme on toistaiseksi ollut myös moneen muuhun maahan verrattuna suurempi sairaanhoitajien määrä. Tuoreen OECD:n raportin mukaan meillä on kolmanneksi eniten lääkäreitä ja hoitajia suhteessa väestömäärään. Vahva osaajajoukko ja sen pysyvyys alalla eivät ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Sen eteen on tehtävä töitä.
On olemassa valitettavia esimerkkejä maista, joissa osaamisen ja riittävän ammattilaismäärän merkitystä ei ole ymmärretty ja hoitotyötä on säästöpaineessa ajettu alas. Yhtenä surullisena esimerkkinä tästä on Italia, jossa sairaanhoitajien määrää on viime vuosina dramaattisesti vähennetty. Ei liene tarpeen todeta, miten koronatilanne on Italiassa pystytty hoitamaan.
Toinen surullinen esimerkki löytyy naapuristamme Ruotsista. Siellä etenkin moni ikäihminen on menehtynyt koronaan. Korkean kuolleisuuden yhdeksi keskeiseksi syyksi on tunnistettu hoitohenkilökunnan alhainen koulutustaso tai koulutuksen puute hoitokodeissa.
Italian ja Ruotsin esimerkit todistavat sen, mikä on aiemmin osoitettu monessa tutkimuksessa: koulutetusta työvoimasta säästäminen näkyy hoidon laadun laskuna ja lisääntyneinä kuolemina. Toivottavasti Suomessa uskotaan tutkimusnäyttöön eikä tingitä koulutuksesta sekä huolehditaan sairaanhoitajien työnteon edellytykset ja palkkaus kuntoon, jotta meillä on ammattilaisia myös jatkossa.
Knappa in på utbildad personal hämnar sig som flera döda
Finland har klarat sig rätt bra med coronaläget. Jag dristar mig till att påstå att en central faktor i detta har varit vårdarbetets järnhårda yrkesutbildade. Trots en utmanande situation har vi kunnat lita på sjukskötarnas kunnande. Som fördel jämfört med många andra länder har vi även haft ett större antal sjukskötare. Enligt en färsk OECD-rapport har vi tredje mest läkare och sjukskötare i förhållande till folkmängden. En stark skara kunniga och deras fortsatta insats i branschen är ändå inte en självklarhet. Det måste vi arbeta för.
Det finns beklagliga exempel på länder där man inte insett betydelsen av kunnande och tillräckligt antal yrkesutbildade och där vårdarbetet körts ned under kostnadstrycket. Ett sorgligt exempel på detta är Italien där antalet sjukskötare de senaste åren dramatiskt har skurits ned. Det torde inte vara nödvändigt att konstatera hur man klarat av coronaläget i Italien.
Ett annat sorgligt exempel finner vi i vårt grannland Sverige. Där har i synnerhet många äldre personer fått sätta livet till på grund av corona. Som en central orsak till den höga dödligheten har man kunnat fastställa vårdpersonalens låga utbildningsnivå eller brist på utbildning i vårdhemmen.
Italiens och Sveriges exempel bevisar det som tidigare påvisats i undersökningar: sparande på arbetskraften ses som sjunkande vårdkvalitet och ökande antal döda. Förhoppningsvis tror man i Finland på vetenskapliga belägg och inte prutar på utbildningen samt ser till sjukskötarnas arbetsförutsättningar och löner så att vi har yrkesutbildade även i fortsättningen.
Kirjoitus on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 2/2021. Lue koko lehti.
