Muistisairaan käytös voi olla iso kuormitustekijä hoitokodin arjelle. Tuore tutkimus todistaa, että hoitohenkilökunnan jatkuva koulutus voi vähentää haasteelliseksi koettua käyttäytymistä.
Väitöstutkija Paula Piirainen, millaista muistisairaan käyttäytyminen voi olla?
– Se voi olla esimerkiksi vaeltelua, huutelua, hoitotoimien vastustelua, kiroilua tai ulosteella tuhrimista. Valtaosa tutkimukseni hoitajista kohtasi tämänkaltaista käytöstä päivittäin. Muistisairas ei kuitenkaan ole tarkoituksella hankala, hän vain yrittää viestiä tarpeistaan olemassa olevilla kyvyillään.
Mikä on tärkeintä haasteelliseksi koetun käytöksen vähentämisessä?
– Hoitajan osaamisella ja oman persoonan käytöllä on suurin merkitys. Oleellista on olla kiireetön, läsnä oleva ja aito. Työyhteisössä pitäisi pohtia muistisairaan haastavaa käyttäytymistä ja inhimillisiä tarpeita yhdessä ja oppia toinen toiselta. Hoitajat kaipaavat konkreettisia toimintatapoja ja esimerkkejä.
Miten hoitajien kouluttaminen vaikutti muistisairaiden käyttäytymiseen?
– Pidin yhdessä hoitokodissa koulutusintervention ihmislähtöisen hoitotyön periaatteista kaikille työvuorossa olleille, myös esihenkilöille. Kolmen kuukauden kuluttua haasteelliseksi koettu käyttäytyminen oli selvästi vähentynyt, mutta vuoden kuluttua se oli palannut koulutusta edeltävälle tasolle. Koulutuksen tulee siis olla jatkuvaa.
Mikä muu on tärkeää haasteelliseksi koetun käyttäytymisen vähentämiseksi?
– Esihenkilöiden ihmislähtöinen ajattelumalli, vahva käytännön kokemus ja hoitokodin arjessa kiinni oleminen ovat merkityksellisiä. Kokemukseni on myös, että jos ihmisen perustarpeet on tyydytetty ja arki on hyvää, haasteellisia tilanteita on vähemmän. Jo sillä on väliä, että itse voi valita, mitä leipää syö tai mitkä vaatteet pukee päälleen.
Terveystieteiden maisteri Paula Piiraisen hoitotieteen väitöskirja Koulutusintervention vaikutus hoitohenkilökunnan haasteelliseksi kokeman käyttäytymisen esiintyvyyteen, hoitohenkilökunnan toimintatapoihin sekä osaamiseen muistisairaiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa tarkastettiin 18. marraskuuta 2022 Oulun yliopistossa.
Väitösnostot
Jatkuva kivunhallintakoulutus auttaa päivystyspoliklinikan sairaanhoitajia akuutin kivun hoidossa.
Terveystieteiden maisteri Jenni Hämäläisen hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 9. joulukuuta 2022 Itä-Suomen yliopistossa.
Sairaanhoitajan pitämä koulutusinterventio parantaa sydämen valtimoahtaumasta kärsivän elintapoja.
Hoitotieteen maisteri Pramila Gaudelin hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 19. joulukuuta 2022 Tampereen yliopistossa.
Hoitotyön osallistava johtaminen parantaa potilasturvallisuutta.
Terveystieteiden maisteri Taina Kannisen hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 20. tammikuuta 2023 Itä-Suomen yliopistossa.
Teksti Suvi Leppiniemi
Kuva Sanna Krook
Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 2/2023. Lue koko lehti.
