Siirry sisältöön
Sairaanhoitajapäivät Liity jäseneksi

Koulutus ei mene hukkaan

Rajatun lääkkeenmääräämisen lisäkoulutus ei välttämättä mene hukkaan, jos vaihtaa työtehtävää tai -paikkaa. Oikeutta voi käyttää uuden työn vaatimusten ja rajoitusten mukaan, jos työnantaja katsoo sen tarpeelliseksi.

Pitkän uran kotihoidossa tehnyt sairaanhoitaja Ritva on suorittanut lisäkoulutuksen ja saanut Valviralta rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyden. Ritva ei kuitenkaan saa hyödyntää uutta osaamistaan työpaikallaan, mistä hän on hyvin hämillään. Esihenkilö ei osaa selittää kieltoa. Ritvalle ei myöskään anneta mahdollisuutta siirtyä organisaatiossa muihin tehtäviin. Hän on tilanteeseen pettynyt ja miettii työpaikan vaihtoa.

Asiantuntija Jyväskylän ammattikorkea­koulussa, terveystieteiden tohtori Jo­han­na Heikkilä, mitä Ritvan kannattaa ottaa huomioon?

– Rajatun lääkkeenmääräämisen toimintamallin käyttöönotto on aina kiinni toimipisteen ylilääkäristä tai vastaavasta lääkäristä ja hoitotyön esimiehistä. He päättävät, miten toiminta työpaikalla organisoidaan. Kyse ei siis ole yksittäisen henkilön omasta toiveesta, Heikkilä sanoo.

Ritvan tilanne on hänen mukaansa sikäli kummallinen, että rajatun lääkkeenmääräämisen lisäkoulutuksen aikana sairaanhoitaja suunnittelee tulevaa tehtäväkuvaansa ja työn organisointia yhdessä työparilääkärinsä ja esihenkilönsä kanssa. Myös työpisteen lääke­hoitosuunnitelmaan tulisi sisällyttää lääkkeitä määräävää sairaanhoitajaa koskeva osuus.

– Paras hyöty sairaanhoitajan lääkkeenmääräämiskoulutuksesta saadaan, kun asiat suunnitellaan hyvin. On tärkeää, että kaikki toimipisteen työntekijät hahmottavat sairaanhoitajan uuden roolin ja osaavat ohjata potilaita oikein, Heikkilä sanoo.

On täysin mahdollista, että työnantaja ei jostain syystä otakaan käyttöön sairaanhoitajan rajattua lääkkeenmääräämistä, tai lopettaa sen.

– Joissain toimipisteissä niin on tapahtunut. Jos työnantaja päättää lopettaa roolin toimipisteestä, ei sairaanhoitaja tietenkään voi sen jälkeen enää määrätä lääkkeitä. Samalla päättyy myös tehtävään liittynyt palkanlisä, Heikkilä sanoo.

Hän jatkaa, että selvyyden vuoksi tällaisessa tilanteessa työpisteen kannattaa ilmoittaa muutoksesta myös Valviraan. Samalla sairaanhoitajan oikeus määrätä lääkkeitä lakkaa.

– Työnantaja päättää, mitä työpaikalla tehdään. Jos esimerkiksi nyt covid-aikana sairaanhoitajalle ei pystytä ohjaamaan potilaita, ja hänet siirretään vaikka rokottamaan, on mahdollista, että hän ei väliaikaisesti enää tee rajattua lääkkeenmääräämistä. Tällöin ei ole kuitenkaan järkevää lakkauttaa oikeutta, Heikkilä sanoo.

”Kotihoidossa lääkehoito on erittäin vaativaa, ja edellyttää hyvää farmakologian osaamista.”

Sairaanhoitajan rajattu lääkkeenmääräämisoikeus on toimipaikkakohtainen. Opiskelu ei ole kuitenkaan mennyt hukkaan, vaikka sairaanhoitaja päätyisi vaihtamaan työpaikkaa. Jos sairaanhoitaja haluaisi käyttää osaamistaan uudessa työpaikassa, se on mahdollista, jos uusi työnantaja niin toivoo.

– Koulutusta ei tarvitse käydä ja läpäistä uudelleen. Uusi työnantaja voi laatia uuden määräyksen, Valvira myöntää oikeuden, ja sairaanhoitaja saa taas määrätä lääkkeitä työpisteessä sovittujen rajoitusten ja ohjeiden mukaan, Heikkilä sanoo.

Hän korostaa, että koulutuksen tuomaa syvällistä osaamista voi aina käyttää työssään hyödyksi riippumatta siitä, kirjoittaako reseptejä vai ei. Koulutuksesta on hyötyä esimerkiksi potilaan perusteellisessa tutkimisessa, hoidon tarpeen arvioinnissa sekä lääkehoidossa ja sen ohjauksessa.

Kotihoidossa sairaanhoitajan rajattu lääk­keenmäärääminen tuli mahdolliseksi vasta viime vuonna, ja toimintamallia ollaan monessa paikassa vasta ajamassa sisään.

– Kotisairaanhoidossa nousee keskeiseen rooliin asiakkaan lääkehoidon kokonais­arviointi ja lääkehoidon seuranta. Kotihoidon asiak­kaista valtaosa on iäkkäitä, monisairaita ihmisiä, ja heillä on runsaasti lääkkeitä. Siksi keskeistä on myös lääkkeiden yhteis- ja haitta­vaikutusten seuranta. Kotihoidossa lääkehoito on siis erittäin vaativaa, ja edellyttää hyvää farmakologian osaamista, Heikkilä painottaa.

Teksti Mari Schildt

Kuva Noona Mertanen

Terveystieteiden tohtori Johanna Heikkilä työskentelee asiantuntijana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 5/2021. Lue koko lehti.