Tekstin ovat kirjoittaneet Kaisa Saarela, Heidi Siira, Helvi Kyngäs ja Sinikka Lotvonen Oulun yliopiston, hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksiköstä.
”Kiire. Hoitaja on menossa kotihoidon asiakkaan luo. Matkalla ovelle hän huomaa, että kevään ensimmäiset kukat ovat jo nousseet maasta. Pieni hymy saavuttaa hoitajan kasvot ja sekuntia myöhemmin hän nappaa muutaman kukan mukaansa asiakkaan luo. Oven avaa väsyneen näköinen, yksinäinen, karanteenissa oleva ikäihminen. Hoitajan saapuessa asiakas on ilahtunut, kun näkee tutut kasvot ja vielä iloisemmaksi hänet saa hoitajan ojentamat kukat. Kukissa on hänelle jotain erityistä. Hänellä on aikaisemmin ollut omalla pihallaan paljon kukkia ja intoutuu kertomaan niistä hoitajalle samalla kun hän muistelee missä maljakko onkaan. Hoitaja kehottaa asiakasta hakemaan maljakon, joka on olohuoneen kirjahyllyssä toiseksi ylimmällä hyllyllä. Samalla hän itse jatkaa työtään; laittaa lääkkeet valmiiksi, tarkistaa jääkaapin, roskat… Sivusilmällä seuratessaan hän huomaa, kuinka asiakas kävelee, nousee varpaille, kurkottaa, asettelee kukkia, haistaa niitä ja hymyilee. Samalla hoitaja päättää ehdottaa, että he yhdessä menisivät vielä hetkeksi ihastelemaan kukkia ulos. ”
Edellä kuvattu tilanne on kuntoutumista edistävää hoitotyötä, joka ei vaadi lisäresursseja, vain hetken oivalluksen ja kohtaamisen. Kuntoutumista edistävä hoitotyö ei ole uusi asia. Meillä kaikilla on mielikuva siitä, mitä se on tai mitä se pitää sisällään. Suomessa oletus ja ymmärrys kuntoutumista edistävän hoitotyön tärkeydestä ja jokapäiväisyydestä vaihtelee ja osa syynä tähän on tutkitun tiedon puute. Kuntoutumista edistävää hoitotyötä on tutkittu Suomessa suhteellisen vähän, kun taas naapurimaassamme Norjassa sekä muun muassa Australiassa, Alankomaissa ja Tanskassa on tutkittu ja saatu sen toteuttamisesta hyviä, positiivisia tuloksia niin kotihoidon asiakkaalle kuin henkilökunnalle sekä myös yhteiskunnalle.
Kuntoutumista edistävässä hoitotyössä ikääntynyt on keskiössä. Sillä tavoitellaan toimintakykyistä, tervettä, osallistavaa ja hyvää vanhuutta, jonka onnistumiseen tarvitaan toimivaa terveysalan ammattilaisten yhteistyötä. Kuntoutumista edistävässä hoitotyössä ei ole kenenkään ”tontteja” vaan tarkoituksena on tehdä yhdessä hyvää ja vaikuttavaa työtä sekä jakaa ammattitaitoa yli ammatillisten rajojen. Tutkimusten mukaan kuntoutumista edistävällä hoitotyöllä voidaan lisätä työn mielekkyyttä, työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Se antaa mahdollisuuden roolinmuutokseen ”kodinhoitajasta personal traineriksi”, jolloin hoitohenkilökunnan ammatillinen itsetunto paranee sekä työhön sitoutuminen lisääntyy.
Maailman laajuisesti koronapandemia on vaatinut poikkeustilan ja erilaisia rajoituksia. Myös Suomessa yli 70- vuotiaat on asetettu karanteenin kaltaisiin oloihin, ja suuri osa heistä on kotihoidon asiakkaita. Nyt jos koskaan Te sairaanhoitajat siellä eturintamalla olette kultaakin kalliimpia näille ikäihmisille. Teette tärkeää työtä ja olette varmasti työssänne äärirajoilla – koittakaa silti jaksaa ja omalla työllänne parantaa maailmaa tässä uudessa tilanteessa edistäen ikääntyvien toimintakykyisyyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua. Olkaa työssänne luovia ja käyttäkää mielikuvitusta, se ei ole keneltäkään pois. Joidenkin ikääntyneiden kohdalla olette ainoita kontakteja ulkomaailmaan. Kaikesta motivoinnista ja toimintakyvyn ylläpidosta on hyötyä, pienistä asioista tulee merkityksellisiä ja vaikuttavia tekijöitä, jotka lopulta kannattelevat sekä hoitohenkilökunnan että ikäihmiset poikkeusolojen yli.
