Ikääntyneiden lääkehoidon turvallisuudessa on isoja puutteita, havaitsi tuore väitöskirja. Keinot turvalliseen lääkehoitoon ovat olemassa, mutta niitä ei läheskään aina käytetä.
Väitöstutkija Markus Karttunen, millaisia ongelmia ikääntyneiden lääkehoidon toteutuksessa on?
– Ongelmia on monia. Kolmannes tutkimukseni hoitajista ei aina saata lääkkeitä käyttökuntoon ohjeiden mukaan. Moni murskaa depot- ja enterotabletteja, vaikka valmisteyhteenveto ei anna siihen lupaa, ja murskatut lääkkeet saatetaan sekoittaa keskenään. Yli puolet hoitajista antaa ruoan kanssa sellaisia lääkkeitä, jotka pitäisi antaa tyhjään mahaan. Lisäksi esimerkiksi kirjaamisessa, turvatarkistuksissa sekä lääkehoidon vaikutusten arvioinnissa ja seurannassa on puutteita.
Mikä lääkehoidossa onnistuu parhaiten?
– Aseptiikka näyttäisi toteutuvan muuten hyvin, mutta käsidesiä ei hierota käsiin niin pitkään kuin pitäisi.
Millainen potilasryhmä ikääntyneet ovat lääkehoidon kannalta?
– Erittäin haastava, koska he ovat monisairaita. Ikääntyminen muuttaa elimistöä niin, että oikean lääkeannoksen määrittely sekä vaikutusten seuranta ja arviointi vaikeutuvat. Lääkelistat ovat usein pitkiä, ja on hankala arvioida, mikä oire johtuu ikääntymisestä, mikä sairaudesta ja mikä saattaa olla lääkkeen sivuoire.
Miten turvallisuutta voi kohentaa?
– Haastattelemistani hoitajista kolmannes antoi itselleen lääkehoidon arvosanaksi kahdeksikon tai alle. Jos lentäjä arvioisi työnsä niin huonoksi, hän varmaan saisi potkut. Hoitajien pitäisikin ymmärtää roolinsa ja edellyttää lääkehoidossa itseltään kympin työtä. Itse näen, että koulutuksen ja käytännön hoitotyön välinen yhteistyö on välttämätöntä. Vaikka koulussa opetettaisiin mitä, opiskelija omaksuu vanhat toimintatavat, jos muutosta ei saada vietyä läpi käytännön hoitotyöhön.
Terveystieteiden maisteri Markus Karttusen hoitotieteen väitöskirja Lääkehoidon turvallinen toteuttaminen ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa hoitohenkilöstön arvioimana tarkastettiin 4. lokakuuta Oulun yliopistossa.
Väitösnostot
Synnytyssalin hoitokäytännöillä on merkitystä täysimetykseen.
Terveystieteiden maisteri Mervi Hakalan hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 8. marraskuuta 2019 Oulun yliopistossa.
Tyypin 2 diabeetikkoja tulisi motivoida ottamaan enemmän vastuuta hoidostaan.
Master of Science FangFang Zhaon hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 4. joulukuuta 2019 Turun yliopistossa.
Paljon terveyspalveluita käyttävät hyötyvät yksilöllisestä terveysvalmennuksesta.
Terveystieteiden maisteri Kirsi Kivelän hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 13. joulukuuta 2019 Oulun yliopistossa.
Teksti: Suvi Leppiniemi
Kuva: Jaani Föhr
