Lääkitysvirheen tehnyt terveydenhuollon työntekijä on myös uhri. Hän tarvitsee välittömästi automaattista ja saavutettavaa tukea, joka helpottaa posttraumaattista stressireaktiota.

Apulaisosastonhoitaja Salla kertoo olevansa pahoillaan, koska pidetty sairaanhoitaja jäi pois töistä tehtyään lääkitysvirheen. Salla sanoo keskustelleensa sairaanhoitajan kanssa parhaansa mukaan, mutta jääneensä miettimään, olisiko ollut jotain, mitä hän olisi vielä voinut tehdä. Miten virheen tehnyttä työntekijää tulisi tukea?
Miten lääkitysvirheen tehnyttä työntekijää voisi tukea parhaalla mahdollisella tavalla, sairaanhoitaja, tutkijatohtori Sanu Mahat Itä-Suomen yliopistosta?
– Potilas ja hänen perheenjäsenensä ovat lääkitysvirheen ensisijaiset uhrit. Lääkitysvirheen tekijä on kuitenkin tapahtuman oheiskärsijä, Mahat kertoo.
Hän muistuttaa, että lääkitysvirheessä ei välttämättä ole kyse pelkästään inhimillisestä erehdyksestä, vaan mukana voi olla järjestelmätason tekijöitä, jotka liittyvät esimerkiksi olosuhteisiin. Vaikka kukaan ei työntekijää virheestä moittisikaan, hänen omat tunteensa saattavat aiheuttaa posttraumaattisen stressireaktion, joka voi johtaa jopa terveydenhuollon ammatista vetäytymiseen.
– Tutkimustiedon pohjalta tiedämme, että lääkitysvirhe aiheuttaa pelkoja ja huolta paitsi potilaan terveydestä, myös oikeudellisista seuraamuksista ja oman päättäväisyyden ja kunnioituksen menettämisestä. Samaan aikaan lääkitysvirheen tehneet ovat järkyttyneitä, pahoillaan potilaan puolesta ja ajattelevat, että virhe tapahtui heidän oman ammattitaidottomuutensa takia, Mahat sanoo.
Virheen tehnyt saattaa jäädä jumiin negatiivisten tunteiden kehään. Mahat kertoo, että negatiiviset tunteet ovat erityisen voimakkaita välittömästi virheen tapahduttua, ja niihin liittyy vahvasti epäily oman ammatinvalinnan oikeellisuudesta.
Työkyvyn säilyttämisen kannalta oleellista on saada nopeasti apua virheen jälkeen.
– Terveydenhuollon ammattilaiset kertovat, että tilanteen purkumahdollisuus tulisi järjestää välittömästi, sen tulisi olla automaattista ja jopa pakollista. He toivovat suoraa linkkiä, jota kautta tieto menisi heti esihenkilöille ja purkutoimia tuottavalle taholle, Mahat sanoo.
Suomen terveydenhuollossa on organisaatioita, joissa on laadittu purkuprosessi lääkitysvirheiden ja muiden vaaratapahtumien varalta. Mahat huomauttaa, että valitettavasti työntekijät eivät aina ole tietoisia sellaisen olemassaolosta.
Negatiiviset tunteet ovat erityisen voimakkaita välittömästi virheen tapahduttua, ja niihin liittyy vahvasti epäily oman ammatinvalinnan oikeellisuudesta.
Työntekijä ei välttämättä kykene käsittelemään tilannetta esimerkiksi työkavereidensa kanssa, koska ajattelee heidän tuomitsevan ja syyllistävän häntä.
– Hän voi kokea, ettei työpaikan kulttuuri ole turvallinen asian käsittelyyn, Mahat kertoo.
Myös esihenkilöt tarvitsevat koulutusta, miten tilanteessa kannattaa toimia.
– Esimerkiksi sen kertaaminen, mitä tapahtui ja kuka oli syyllinen, ei edistä toipumista, Mahat sanoo.
Joskus lääkitysvirheen tekijä joutuu kohtaamaan potilaan ja hänen omaisensa, ja kertomaan heillekin tapahtuneesta ja syyllisyydestä. Mahatin mukaan tilanne koetaan hyvin raskaaksi, eikä tällaiseen tilanteeseen useinkaan ole saatu ohjeistusta.
Suomessa on usein järjestetty mahdollisuus keskustella työterveyspsykologin kanssa. Vaikka siihen ollaan yleisesti tyytyväisiä, se ei välttämättä riitä.
– Työnantajalta toivotaan strukturoitua purkuohjelmaa ja henkistä tukea. Eniten kuitenkin terveydenhuollon työntekijät haluavat avointa, kannustavaa ja oikeudenmukaista työkulttuuria, joka antaa mahdollisuuden ja tilaa jakaa ajatuksia ja kokemuksia vaaratapahtumista, Mahat sanoo.
Teksti Mari Schildt
Kuva Shutterstock
Sairaanhoitaja, tutkijatohtori Sanu Mahat Itä-Suomen yliopistosta on tutkinut tuoreessa väitöskirjassaan terveydenhuollon ammattilaisia lääkitysvirheiden sijaiskärsijöinä ja heidän näkemyksiään saamastaan tuesta.
Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 4/2025. Lue digilehteä jäsen- tai tilausnumerollasi.
Tutustu tarkemmin Sairaanhoitaja-lehteen. Lue verkkosivuilla aiemmin julkaistuja Sairaanhoitaja-lehden avoimia juttuja.
Aiheeseen liittyvää
-
Sairaanhoitaja-lehdestäLääkitysvirheen voi taklata hyvällä viestinnällä
Tuore väitöstutkimus paljasti, että lääkehoidon vaaratapahtumien taustalla piilee usein ongelmia tiedonvälityksessä. Väitöstutkija Tiina Syyrilä, millaiset …
-
Sairaanhoitaja-lehdestäTyöpaikka määrittää oikeuden antaa lääkehoitoa
Valvira ohjaa, että tehostetun palveluasumisen sairaanhoitaja voi osallistua iv-hoitoon, mutta kotisairaala on siitä vastuussa. Hyvinvointialue …
-
Sairaanhoitaja-lehdestäVarmista lääkityksen ajantasaisuus
Kun potilas tulee päivystykseen, lääkityksen selvittämiseen kannattaa käyttää muutama ylimääräinen minuutti. Se voi oikaista monta …
-
Sairaanhoitaja-lehdestäHaitta- ja vaaratapahtumailmoitus ei ole koskaan turha
Haitta- ja vaaratapahtumasta kannattaa epäröinnin sijaan aina tehdä ilmoitus. Alkamassa on valtakunnallisia hankkeita, joilla ilmoitusmenettelyä …