Kun potilas tulee päivystykseen, lääkityksen selvittämiseen kannattaa käyttää muutama ylimääräinen minuutti. Se voi oikaista monta mutkaa hoitopolulla.
Päivystyksessä työskentelevä sairaanhoitaja Aleksi on huomannut, että päivystykseen saapuvan potilaan lääkitys voi olla käytännössä muuta kuin hänen tiedoissaan lukee. Vaikuttaa siltä, että aika harva käyttää lääkkeitä juuri niin kuin lääkäri on määrännyt. Aleksi miettii, mitä ja miten lääkitystietoja kannattaa päivystyksessä selvittää.
Osastofarmaseuttien esihenkilö, proviisori Ida Pihlaja HUS Apteekista, mihin kannattaa kiinnittää päivystyksessä huomiota, kun on kyse potilaan lääkityksestä?
– Lääkitys tai sen puute voi aiheuttaa potilaan hakeutumisen päivystykseen. Esimerkiksi kaatumisissa lääkitys voi olla taustasyy, ja tämän vuoksi on tärkeää tietää, mitä lääkkeitä potilaalla on ja millä tavoin hän on käyttänyt niitä kotona.
Pihlajan mukaan siitä voi koitua isoja ongelmia, jos uskotaan vanhaa lääkelistaa, eikä käydä sitä saapumisvaiheessa potilaan kanssa läpi.
Kun sairaanhoitaja haastattelee potilasta hänen lääkityksestään, Pihlaja neuvoo pitämään samalla auki potilaan Reseptikeskuksen lääkelistaa, sillä potilaan voi olla hankala muistaa lääkkeiden nimiä. Samalla lääkitys tulee varmistettua kahdesta eri lähteestä.
Pihlaja kehottaa kysymään, mitä lääkkeitä potilas käyttää säännöllisesti ja mitä tarvittaessa. Annosohje ”tarvittaessa” voidaan tulkita monella tapaa, joten on tärkeää selvittää, kuinka usein lääkettä on tarve käyttää, esimerkiksi kysymällä, montako annosta menee viikossa?
– Huimaukseen voi auttaa, että esimerkiksi verenpainelääkkeen antoajankohtaa muutetaan. Siksi myös lääkkeen ottoaika on tärkeä tieto, Pihlaja sanoo.
Hän kehottaa myös selvittämään, mitä potilas käyttää ilman reseptiä: syökö hän itsehoitolääkkeitä, vitamiineja tai luontaistuotteita.
– Joskus sitä vieroksutaan, että kaikki vitamiinitkin kirjattaisiin ylös. Niillä voi kuitenkin olla yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa, Pihlaja sanoo.
Tämän lisäksi on hyvä kartoittaa erilaiset uni-, närästys-, ummetus- ja yskänlääkkeet, lääkevoiteet ja särkylääkkeet. Näiden käytön taustalla voi olla jonkin muun lääkkeen haittavaikutus, jonka oireita hoidetaan toisella lääkkeellä.
– Jos kyse on kaatumistapaturmasta, tulisi aina selvittää, voiko se johtua lääkityksestä, Pihlaja sanoo.
Jos kyse on kaatumistapaturmasta, tulisi aina selvittää, voiko se johtua lääkityksestä.
Jos potilas on jättänyt käyttämättä hänelle määrättyjä lääkkeitä, syytä kannattaa tiedustella. Onko suuren tabletin syöminen tuntunut potilaasta mahdottomalta, eikä lääkettä ole voinut jakaa osiin? Tai onko lääkkeestä tullut haittavaikutuksia? Vai onko syynä se, että pienen eläkkeen kanssa on pitänyt valita, ostaako tällä viikolla lääkkeitä vai ruokaa?
– Tällaisesta on hyvä tiedottaa lääkäriä, jotta lääkitystä voidaan muuttaa helpommin käytettävään tai vaikka edullisempaan valmisteeseen, Pihlaja sanoo.
Potilasta kannattaa myös ohjata oikean lääketiedon äärelle. Pihlaja suosittelee esimerkiksi Terveyskylän Lääketalo.fi-sivustoa, joka on yliopistosairaaloiden ylläpitämä palvelu.
Vaikka päivystyksessä on hektistä, Pihlaja kannustaa sairaanhoitajaa käyttämään muutaman lisäminuutin lääkitystiedon ajantasaistamiseen.
– Kun ne minuutit käyttää tässä kohdin, se aika on monesta muusta kohdasta säästetty. Sillä voidaan jopa estää moni turha lisäkäynti. Lisäksi potilaan mahdollinen siirto seuraavaan yksikköön on sujuvampaa, kun ajantasaista kotilääkitystä pystytään jatkamaan osastolla ilman keskeytyksiä, hän sanoo.
Teksti Mari Schildt
Kuva Shutterstock
Proviisori Ida Pihlaja työskentelee osastofarmaseuttien esihenkilönä HUS Apteekissa, joka on Suomen suurin sairaala-apteekki.
Kirjoitus on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 3/2022. Lue koko lehti.
